| Summary: | Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisena Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus näyttäytyy lyhyellä-, keskipitkällä- ja pitkällä aikavälillä. Euroopan talous- ja rahaliitto muodostaa Euroopan unionin tiiviimmin integroituneen blokin ja järjestelmän rakenne on ollut alati muutoksessa etenkin 2008 finanssikriisin jälkeisenä aikana. Tutkimuksen aineistona toimii komission maaliskuussa 2017 julkaistu Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, sekä tämän pohjalta luotu Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämisestä.
Lyhyen ja keskipitkän aikavälin analyysini keskittyy hahmottamaan näissä dokumenteissa esitettyjen skenaarioiden ja uudistusehdotusten suhdetta kesällä 2020 neuvotellun ”Next Generation EU” -elpymisvälineen euroalueelle mukanaan tuomiin muutoksiin, sekä elpymisvälineen merkitystä tulevaisuuden integraatiolle neofunktionalistisen integraatioteorian pohjalta. Pidemmän aikavälin analyysi painottuu tutkimaan Euroopan integraation suhdetta Euroopassa vallitsevaan sosiaaliseen ja kulttuurilliseen todellisuuteen. Tämän analyysin keskiössä on etenkin integraation ja nationalismin välisen ristiriidan hahmottaminen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat ”Next Generation EU” -elpymisvälineen noudattelevan pitkälti Valkoisessa kirjassa ja pohdinta-asiakirjassa esitettyjä fiskaaliunionin malleja, luoden unionille kyvyn rahoittaa budjettiaan komission liikkeelle laskemilla yhteisillä velkakirjoilla. Tämän lisäksi elpymisvälineen voidaan havaita luovan neofunktionalismin hypoteesien mukaisesti kerrannaisvaikutuksia etenkin unionin rahoitukseen liittyvissä järjestelmissä. Pidemmällä aikavälillä ongelmia integraatiolle näyttää tuottavan etenkin sen kykenemättömyys muovata Euroopassa vallitsevaa sosiaalista ja kulttuurillista todellisuutta yhteensopivaksi yhä tiiviimmin integroituneen poliittisen yhteisön kanssa.
|
|---|