| Summary: | Inkluusiokehityksen myötä yhä useammat tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat
perusopetuksessa yleisopetuksen luokissa, jolloin luokanopettaja ja
erityisopettaja työskentelevät yhteistyössä oppilaiden tarvitseman tuen
toteuttamiseksi. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella luokanopettajan
ja erityisopettajan välistä yhteistyötä ja erityisesti yhteistyön toimiviksi
koettuja toteutusmuotoja. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Ensimmäisenä
tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisen erityisopettajan kanssa tehdyn
yhteistyön luokanopettajat ovat kokeneet toimivaksi; millaista yhteistyötä
luokanopettajat ovat tehneet erityisopettajan kanssa ja minkälaisesta
erityisopettajan kanssa tehdystä yhteistyöstä luokanopettajilla on hyviä
kokemuksia. Toisena tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia yhteistyön
muotoja erityisopettajan kanssa luokanopettajat toivoisivat jatkossa.
Tutkimus on toteutettu fenomenologis-hermeneuttisen tutkimusperinteen
mukaisesti. Aineisto koostuu kuuden opettajan yksilöhaastatteluista, jotka
toteutettiin toukokuussa 2019. Tutkimusaineiston analyysi on toteutettu
käyttäen aineistolähtöistä merkitysanalyysia.
Tyypillisiä luokanopettajan ja erityisopettajan välisen yhteistyön ja
erityisopetuksen toteutusmuotoja olivat erityisopettajan pienelle
oppilasryhmälle erillisessä tilassa antama opetus sekä luokanopettajan ja
erityisopettajan luokkahuoneessa yhdessä toteuttama samanaikaisopetus.
Intensiivinen jaksottainen erityisopettajan luona tapahtuva osa-aikainen
erityisopetus oli käytössä joissain kouluissa. Lisäksi opettajien välinen jatkuva
keskustelu oli keskeinen yhteistyömuoto. Luokanopettajat olivat yleisesti
tyytyväisiä erityisopettajan kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja toteutettuihin
yhteistyömuotoihin. Tiivis keskusteluyhteys ja yhteinen opetuksen suunnittelu
erityisopettajan kanssa koettiin tärkeiksi. Luokanopettajat arvostivat
yhteistyökumppaneinaan toimivien erityisopettajien ammattitaitoa ja
kokemusta. Luokanopettajat toivoivat lisää erityisopetusresurssia sekä nykyistä
tiiviimpää yhteistyötä erityisopettajan kanssa, elleivät opetustoimen
taloudelliset resurssit rajoittaisi toiveiden toteutumista. Luokanopettajat
korostivat vahvasti lapsen edun ensisijaisuutta opetusratkaisuja tehtäessä, mikä
kertoo luokanopettajien eettisesti korkeatasoisesta työotteesta.
Tutkimustulokset osoittavat, että yleisopetuksen ja erityisopetuksen välisiä
raja-aitoja tulisi madaltaa. Inklusiivisen koulun toimintamallien
kehittäminen edelleen on tärkeää, ja siinä opettajat ovat avainasemassa:
inkluusion toteutumista edesauttavat opettajien tekemä yhteistyö ja osaamisen
jakaminen.
|
|---|