Kamppailulajien opetus koululiikunnassa

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää kamppailulajien opetuksen yleisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä koululiikunnassa yläkoulussa ja toisella asteella. Lisäksi pyrimme selvittämään opettajien mielipiteitä kamppailulajeista ja niiden soveltuvuudesta koululiikuntaan. Tutkimu...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Prusti, Tuomas, Lepistö, Aslak
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2021
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76768
Description
Summary:Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää kamppailulajien opetuksen yleisyyttä ja siihen vaikuttavia tekijöitä koululiikunnassa yläkoulussa ja toisella asteella. Lisäksi pyrimme selvittämään opettajien mielipiteitä kamppailulajeista ja niiden soveltuvuudesta koululiikuntaan. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka koostui 23 strukturoidusta tai avoimesta kysymyksestä. Kysely jaettiin LIITO Ry:n jäsenille sähköpostilistan kautta syksyllä 2020 ja alkuvuodesta 2021. Kyselyyn vastasi 123 yläkoulun ja toisen asteen liikunnanopettajaa, joista 63 prosenttia oli naisia. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoinnin, x2 -testin sekä aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan 76 prosenttia vastaajista opetti kamppailulajeja osana koululiikuntaa. Kamppailulajien opetus oli yleisintä osana yläkoulun tai lukion pakollisia ja valinnaisia liikuntakursseja. Omana kurssina kamppailulajeja opetettiin vain vähän (4%). Yleisimmin opetettuja lajeja olivat nyrkkeily tai kuntonyrkkeily, paini sekä judo. Taustatekijöistä opettajan kokemus kamppailulajien riittävästä osaamisesta ja tarvittavien tilojen sekä välineiden saatavuus olivat yhteydessä siihen, että kamppailulajeja opetettiin liikuntatunneilla. Opettajista 53 prosenttia koki kamppailulajien sopivan koululiikuntaan sellaisenaan. Loput 47 prosenttia vastasivat niiden sopivan koululiikuntaan sovellettuna. Opettajat perustelivat kamppailulajien sopivuutta koululiikuntaan fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kehittymisellä, liikuntatuntien sisältöjen monipuolistamisella sekä mahdollisilla hyödyillä psyykkiseen toimintakykyyn. Opettajien mukaan oppilaiden suhtautuminen kamppailulajeihin oli ollut pääosin positiivista tai neutraalia. Keskeisimmät syyt siihen, ettei kamppailulajeja opetettu olivat opettajien mukaan heikko koettu osaaminen kamppailulajeista (47%), sekä tilojen ja välineiden puute (17%). Myös koronapandemia oli opettajien mukaan vaikuttanut siihen, ettei lähikontaktilajeja opetettu koululiikunnassa. Kamppailulajien opetusta voitaisiin helpottaa lisäkoulutuksella tai sisällyttämällä niitä liikunnanopettajien opintoihin.