| Summary: | Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoin eduskunnassa käytettyjä puheenvuoroja muuntorangaistuksesta. Peilaan puheenvuoroja suhteessa asiantuntijalausuntoihin ja rankaisemisen teoriaan. Tutkielmassa tarkoitan muuntorangaistuksella nimenomaan toistuvasti maksamatta jätetyistä sakoista tuomioistuimen tuomiolla muunnettavaa vankeusrangaistusta. Yleensä tämän kaltaisia rikoksia ovat esimerkiksi toistuvat näpistykset.
Ajallisesti tutkielmani sijoittuu 2000-luvulle, erityisesti vuosille 2018–2019, jolloin silloinen oikeusministeri Antti Häkkänen palautti muuntorangaistuksen poliittiseen valmisteluun ja keskusteluun. Aineisto koostuu muuntorangaistuksen valmisteluihin liittyvistä asiakirjoista. Tämän lisäksi aineistoon sisältyy muita asiasta esitettyjä kannanottoja ja mielipidekirjoituksia. Puheenvuoroissa ovat esillä suomalaiset kansanedustajat, joita on pyritty valitsemaan mukaan mahdollisimman monesta puolueesta.
Tutkielmassa esittelen muuntorangaistuksen historiaa Suomessa ja käyn läpi muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöä muuntorangaistukseen liittyen. Tämän lisäksi esittelen rangaistuksien luonteen ja merkityksien muutosta hyödyntäen Michel Foucault’n teoriaa rangaistuksien muutoksista.
Analyysissani käsittelen ensiksi muuntorangaistusta puoltavia ja sitä vastustavia puheenvuoroja ja lausuntoja. Lisäksi käyn läpi, mitkä asiat vaikuttavat asenteisiin rikoksia ja rangaistuksia kohtaan. Tämän jälkeen analysoin eduskunnassa käytettyjä puheenvuoroja hyödyntämällä George Lakoffin teoriaa perhemalleista, jotka vaikuttavat poliittisen päätöksenteon taustalla määrittäen henkilöiden moraalikäsitystä. Käsittelen myös ennen johtopäätöksiäni muuntorangaistuksen toisen eduskuntakäsittelyn äänestystä ja lakiehdotukseen annettuja vastalauseita.
Analyysin tuloksena totean, että eduskunnassa käydyt puheenvuorot noudattelevat Lakoffin esittelemiä perhemalleja. Tämän lisäksi analyysistäni käy ilmi, että asiantuntijoiden näkemykset eroavat muuntorangaistusta puoltavista näkemyksistä. Vastakkain ovat periaatteellinen näkökulma, jonka mukaan rikoksesta on rangaistava ja näkökulma, joka näkee muuntorangaistuksen tehottomana ja sosiaalisesti epäoikeudenmukaisena, koska varallisuusrangaistus voidaan muuntaa maksukyvyttömien rikoksentekijöiden kohdalla vapausrangaistukseksi. Muuntorangaistuksen poliittinen luonne syntyy juuri siitä, mitä rangaistuksessa halutaan arvottaa.
|
|---|