| Yhteenveto: | Mielenterveys on ihmisen kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ehdottoman tärkeää.
Nuorten mielenterveyteen liittyvä oireilu on yleistä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.
Mahdollisia mielenterveyteen liittyviä häiriöitä tulee tunnistaa ja puuttua niihin ajoissa. Perheen
vuorovaikutus on tärkeä tekijä nuoren kasvun ja kehityksen kannalta. Sukupuoli ja sosioekonominen
asema, jota mitataan koetun perheen taloudellisen tilanteen ja koulutusorientaation avulla,
huomioidaan tarkastelussa. Näiden on todettu olevan yhteydessä nuorten mielenterveyteen liittyvään
oireiluun ja perheen vuorovaikutukseen. Tutkimuksen tavoitteena on nuorten mielenterveyden
edistäminen tarkastelemalla perheen vuorovaikutusta ja nuorten mielenterveyteen liittyvää oireilua
sekä näiden välistä yhteyttä.
Tutkimusaineistona tässä pro gradu -tutkielmassa on WHO-Koululaistutkimuksen osa-aineisto, joka
on kerätty Suomessa vuonna 2014 9.-luokkalaisilta eli noin 15-vuotiailta suomenkielisiltä nuorilta
(n=1935). Aineiston analysointi toteutettiin IBM SPSS Statistics 26-ohjelmistolla. Menetelminä
tilastollisissa analyyseissa käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliötestiä sekä binääristä logistista
regressioanalyysiä. Aineistoa kuvattiin myös frekvenssijakaumien avulla.
Yleisimmät nuorten mielenterveyteen liittyvät oireet olivat uneen pääsemisen vaikeudet, ärtyneisyys
tai pahantuulisuus sekä hermostuneisuus. Heikommaksi perheensä vuorovaikutuksen arvioivat nuoret
kokivat enemmän mielenterveyteen liittyvää oireilua. Tytöillä oli merkitsevästi enemmän
mielenterveyteen liittyvää oireilua kuin pojilla. Tytöillä äidin kanssa puhumisen vaikeammaksi
kokevilla, perheen keskustelun huonommaksi arvioivilla, perheen tuen ja avun heikommaksi
kokevilla, perheen taloudellisen tilanteen huonoksi kokevilla sekä peruskoulun jälkeen jonnekin
muualle kuin lukioon aikovilla oli todennäköisemmin usein toistuvaa viikoittaista mielenterveyteen
liittyvää oireilua. Poikia tarkasteltaessa vaikeammaksi isänsä kanssa puhumisen kokevilla, perheen
keskustelun huonommaksi arvioivilla, äidin tietoisuuden vähäisemmäksi arvioivilla sekä perheen
taloudellisen tilanteen huonoksi kokevilla oli useammin toistuvaa viikoittaista mielenterveyteen
liittyvää oireilua.
Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa kirjallisuutta aiheesta sekä vahvistavat tutkimustietoa
suomalaisten nuorten mielenterveydestä. Perheen vuorovaikutus on yhteydessä nuorten
mielenterveyteen liittyviin oireisiin. Jatkossa on tärkeää tutkia aihetta edelleen eri tutkimusmenetelmin
sekä vaihtelevin näkökulmin. On tutkittava keinoja, kuinka perheitä voitaisiin entistä tehokkaammin
tukea. Vuorovaikutukseltaan toimiva ja mielenterveyttä tukeva kasvuympäristö tulee taata kaikille
nuorille.
|
|---|