| Yhteenveto: | Ilmastonmuutosta pidetään tänä päivänä ihmiskunnan tulevaisuuden kenties suurimpana haasteena. Maapallon keskilämpötilan kiivetessä vuosi vuodelta korkeammalle tasolle alkavat myös ilmiön konkreettiset seuraukset näkyä elinympäristössämme selkeämmin. Tästä syystä ilmastonmuutos valtaa jatkuvasti yhä enemmän tilaa mediassa, joka taas kiihdyttää ilmiön ympärillä vellovaa julkista keskustelua.
Tämän maisterintutkielman keskiössä ovat saksalaiset päivälehdet die Welt ja die taz sekä niissä esiintyvät ilmastonmuutosdiskurssit. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisten kielenkäytön tapojen kautta ilmastonmuutoksen luonnetta ja siihen liittyviä yhteiskunnallisia ja sosiaalisia prosesseja lehdissä merkityksellistetään. Median kuvauksia ilmastonmuutoksesta on tärkeää tarkastella ennen kaikkea siksi, että ilmastotieteen ollessa monien arjessa suhteellisen kaukainen asia, toimivat joukkoviestimet, kuten sanomalehdet, tärkeinä ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon välittäjinä. Koska Weltin voidaan nähdä edustavan oikeistolaista ja tazin vasemmistolaista ideologiaa, on yksi lehtien vertailuun perustuvan analyysin päämääristä selvittää, kuinka kunkin lehden poliittinen linjaus näkyy niiden ilmastonmuutosdiskursseissa.
Tutkittujen artikkelien analyysista kävi ilmi, että ilmastonmuutos esitetään lehdissä ennen kaikkea negatiivisena ilmiönä. Ilmiöstä käytettyjä ilmaisuja tarkastelemalla selvisi, että siinä missä Welt esittää ilmastonmuutoksen lähinnä fysikaalisena prosessina, kuvataan ilmiötä tazissa usein kriisiä tai hätää implikoivien ilmaisujen kautta. Tärkeimmät aineistosta tunnistetut ilmiötä itsessään kuvaavat diskurssit ovat riski-, haitta- ja vastustajadiskurssi. Näiden diskurssien osalta lehdissä ei havaittu huomattavia eroja, vaan yleinen linja ilmastonmuutoksen luonteesta oli molemmissa lehdissä sama. Edellä mainittujen diskurssien lisäksi aineistosta tunnistettiin myös neljä sosiaalisten toimijoiden diskurssia: ilmastosyntiset, ilmastosankarit, ilmastouhrit ja ratkaisut. Näiden diskurssien analyysi osoittautui hedelmälliseksi erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvien poliittisten mielipide-erojen kannalta. Olennaisin ero lehtien välillä näkyi siinä, kuinka niissä suhtauduttiin kapitalistisen talousjärjestelmän rooliin ilmastonmuutoksen syntyyn ja ratkaisuihin liittyen. Muita eroja havaittiin muun muassa lehtien tavassa suhtautua ilmastonmuutoksen uhreihin sekä siinä, uutisoitiinko ilmastonmuutoksesta lokaalissa vai globaalissa kontekstissa.
|
|---|