Max Jakobson - reaaliliberalisti

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen diplomaatti Max Jakobsonin ulkopoliittinen maailmankuva. Ulkopoliittisella maailmankuvalla tarkoitetaan yksilöiden ja ryhmittymien käsityksiä maailmanpolitiikan luonteesta. Ulkopoliittisia maailmankuvia on tutkittu kasvavissa määrin sekä kotimaisen e...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Tiitto, Niko Kristian
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2021
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76640
Description
Summary:Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen diplomaatti Max Jakobsonin ulkopoliittinen maailmankuva. Ulkopoliittisella maailmankuvalla tarkoitetaan yksilöiden ja ryhmittymien käsityksiä maailmanpolitiikan luonteesta. Ulkopoliittisia maailmankuvia on tutkittu kasvavissa määrin sekä kotimaisen että kansainvälisen koulukuntatutkimuksen piirissä. Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat olivat tulkintatieteellisessä eli interpretivistisessä tieteenfilosofiassa. Tutkimuksessa selvitettiin tekstintulkinnan ja maailmanpolitiikan teorian keinoin Jakobsonin ulkopoliittisen maailmankuvan sijoittumista suomalaisiin ulkopoliittisiin koulukuntiin. Jakobsonin ulkopoliittista maailmankuvaa lähestyttiin tutkimuksessa selvittämällä hänen näkemyksiään kansainvälisen järjestelmän keskeisistä toimijoista, rakenteista ja ilmiöistä sekä hänen käsityksiään Venäjästä Suomen naapurimaana. Tutkimuksen tulkinnallisena lopputuloksena oli Jakobsonin ulkopoliittisen maailmankuvan ymmärtäminen reaaliliberalistiseksi. Reaaliliberalismin voi nähdä kuuluvan euroatlanttiseen koulukuntaan, jossa se edustaa euroatlantismin realistisempaa suuntausta. Jakobsonin ulkopoliittista maailmankuvaa leimaa kansallinen painotus, historian kontingenttius, valtiojohtajien merkitys kansakuntien kohtaloon, epävarmuus ja pelko, voimatasapaino ja voimapolitiikka, varauksellinen suhtautuminen Euroopan unioniin ja Venäjään sekä myönteinen suhtautuminen sotilasliitto Natoon.