| Summary: | Tutkimuksessani tarkastelen taiteelle ja kulttuurille asetettuja tavoitteita ja merkityksiä suomalaisen
kulttuuripolitiikan kentällä sekä pyrin hahmottamaan niitä diskursseja, joilla kulttuuripoliittista
keskustelua suomessa käydään. Linkitän tutkimusaiheeni kulttuuripolitiikan kansainväliseen
tutkimukseen ja kehitykseen, sillä kulttuuripolitiikka ja sen kehitys on erityisesti Pohjoismaissa ollut
samankaltaista.
Tutkimukseni aineistona olen analysoinut opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia
2025, sillä katson sen määrittelevän, rakentavan ja ohjaavan valtion kulttuuripolitiikkaa. Tutkimalla
kulttuuripolitiikan strategiaa 2025 tarkastelen sitä, miten kulttuuri nähdään yhteiskunnallisesti,
millaisia merkityksiä ja tavoitteita sille asetetaan ja millaisilla käsitteillä ja retorisilla keinoilla
kulttuurista puhutaan.
Tutkimuksen analyysimenetelmänä olen käyttänyt kahta diskurssianalyysin tutkimusmetodia:
kriittistä lähilukua sekä faktuaalistaalistamisstrategioiden määrittelyä. Kriittisen lähiluvun kautta
tarkastelen strategiatekstin retorisia valintoja ja lausetasolla tapahtuvaa vakuuttelua. Määrittelemällä
strategiatekstissä esiintyvää faktuaalistamista analysoin sitä, miten ministeriö tuottaa totuutta
kulttuuripolitiikasta, ja millaisia seurauksia sillä voi olla. Pyrin tutkimaan sitä, miten käsitykset ja
käsitteet kulttuurista on muodostettu käyttämällä poliittista kieltä, ja millaista kuvaa strategia luo
suomalaisen kulttuuripolitiikan tilasta ja tulevaisuudesta.
Keskeisenä tutkimustuloksenani esitän, että yhteiskunnallisessa keskustelussa hallitsevana
diskurssina oleva talous- ja tuottavuuspuhe hallitsee myös kulttuuripolitiikan strategiaa ja ohjausta.
Tutkimuksestani voidaan päätellä, että kehitys on kansainvälinen ja liittyy finanssikapitalistiseen
maailmaan, jossa kaikkea politiikkaa tarkastellaan talouden näkökulmasta.
|
|---|