| Summary: | Lentoliikenne on tärkeää yhteiskunnille ja yksilöille sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Samalla se kuitenkin aiheuttaa huomattavia ympäristöhaittoja. Näistä erityisen merkittävä on lentoliikenteen ilmastonmuutosta edistävä vaikutus, sillä ala kasvaa nopeasti. Nykyiset toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi eivät riitä kumoamaan kasvavan kysynnän aiheuttamaa päästöjen kasvua.
Vaikka tietoisuus lentämisen ilmastovaikutuksista on lisääntynyt yleisön keskuudessa, yksilöt eivät ole kovin halukkaita muuttamaan matkustuskäyttäytymistään. Lisäksi keskustelu lentämisen hyödyistä ja ilmastovaikutuksista on muuttunut kiistelyksi, koska aihe on tunnepitoinen ja herkkä.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kotimaanlennoista ja ilmastonmuutoksesta analysoimalla julkista keskustelua tutkimuksesta, joka ehdotti lyhyiden kotimaanlentojen korvaamista juna-, linja-auto- tai automatkoilla. Tutkimuksen aineisto koostui kahdeksasta verkkouutisartikkelista ja lukijoiden palautteesta - kommenteista ja kyselyvastauksista - näihin artikkeleihin.
Tulokset osoittavat, että näkemykset ovat voimakkaasti jakaantuneet: monet lukijat tukivat alkuperäisen tutkimuksen ehdotusta täysin, mutta vielä useammat olivat asiasta eri mieltä. Tuki perustui näkemykseen lyhyistä kotimaanlennoista tarpeettomina ja ympäristöhuoliin, kun taas erimielisyys perustui huoleen matkustusajasta, näkemykseen kotimaanlentojen tärkeydestä ulkomaanmatkojen yhteyslentoina, ympäristöhuolten puutteeseen ja alkuperäisen tutkimuksen pätevyyden kyseenalaistamiseen. Keskustelussa esiintyneet diskurssit olivat samankaltaisia kuin ne, joita lento- ja turismialat ylläpitävät.
Vastaavaa tutkimusta on Suomen kontekstissa tehty vain vähän tai ei ollenkaan, joten tulokset luovat perustan tieteelliselle ymmärrykselle suomalaisten näkemyksistä lentämistä ja ilmastonmuutosta kohtaan ja asenteista kotimaanlentojen vähentämistä kohtaan. Tulokset voivat myös tukea poliittista suunnittelua sekä viestintää aiheesta osoittamalla mitkä asiat ovat kansalaisille tärkeitä. Ymmärrystä voitaisiin kehittää jatkossa kokoamalla kattava otos sekä tutkimalla onko COVID-19-pandemia vaikuttanut näkemyksiin.
While the aviation industry provides important economic and social benefits to societies and individuals, it also has significant negative environmental impacts. The industry’s contribution to climate change is particularly noteworthy because the industry continues to grow rapidly. Current mitigation measures are not sufficient to counter the emissions growth caused by increasing demand.
While awareness of aviation’s climate change contribution has increased among the public, people remain rather unwilling to change their travel behaviour. In addition, the discussion around the aviation-climate change dilemma has become polemic because the topic is emotive and sensitive.
This study investigated Finnish perceptions on and attitudes towards domestic aviation and climate change through analysing the public discussion around a study that suggested replacing short domestic flights with land-based transportation modes. The data consisted of eight online news articles and readers’ feedback - comments and poll responses - to them.
The results show that there is a strong division of opinion: many readers expressed full support for the suggestion, but even more disagreed with it. Support was based on perceptions of short domestic flights as unnecessary and environmental concerns, whereas disagreement was based on travel time concerns and domestic flights’ perceived importance as connecting flights, lack of environmental concern, and questioning the validity of the original study. The main discourses present in the discussion were similar to those maintained by the aviation and tourism industries.
There was little to no previous research from the Finnish context prior to this study, and so the results provide a basis for an understanding of Finnish perceptions on aviation and climate change and attitudes towards reducing domestic flights. They could also provide suggestions for which issues are important to consider in policy design and help improve research and other public communications around the topic. Future studies could provide a better understanding through collecting a representative sample and by investigating if the COVID-19 pandemic has changed the perceptions.
|
|---|