| Summary: | Se, mikä meitä erilaisia ihmisiä iästä, elämäntilanteesta, suuntautumisesta ja arvomaailmastamme riippumatta yhdistää on, että joka päivä pitää syödä ja mielellään saada myös kupponen kuumaa. Useimpia meitä yhdistää myös yhteyden- ja yhteenkuulumisen tarve, joka tyydyttyessään tuottaa merkityksellisyyden kokemuksia ja pitää yllä elämän mielekkyyttä. Tämä pro gradu -tutkimus liikkuu näiden inhimillisten tarpeiden äärellä. Tutkimus on luonteeltaan toimintatutkimus, joka toteutettiin talvella 2020 Keski-Pohjanmaalla kaupungin läheisellä maaseudulla, kyläyhteisössä. Tutkimuksen aikana kylällä toteutettiin yhteisöllisiä ruokailutapahtumia valtakunnallisen Yhteinen keittiö-toimintamallin pohjalta. Tutkimuksen aineisto koostuu osallistuvalle toimintatutkimukselle tyypillisesti tutkijan pitämästä tutkimuspäiväkirjasta, valokuvista, videoista, sekä erilaisesta kirjallisesta materiaalista, jota tutkimuksen aikana syntyi. Tutkimuksen raportoinnissa käytetään kertovan muutosselonteon menetelmää, jonka avulla kuvataan, kuinka tutkimus eteni ja miten ruokailutapahtumat käytännössä toteutettiin. Toiminnan tarkastelussa on hyödynnetty osallisuuden viitekehystä arvioiden sitä, kuinka yhteisöruokailutapahtumat edistävät yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kyläyhteisössä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että osallisuuden viitekehyksessä keskeisinä pidetyt osallisuutta edistävät elementit, autonomia, vaikuttaminen ja vaikuttuminen sekä paikallinen yhteinen hyvä, olivat läsnä myös tutkimuksen aikana toteutuneissa ruokailutapahtumissa. Yhteisen keittiön toimintamalli vaikuttaakin tutkimuksen perusteella soveltuvan hyvin myös maaseudun kyläyhteisöön, vaikka enimmäkseen sitä on toteutettu kaupungeissa. Alkuperäisessä toimintamallissa läsnäoleva ruoka-avun elementti jää kuitenkin enemmän taustalle kaikille avoimen, yhteen kokoavan toiminnan painottuessa. Myös kolmannen sektorin toiminta ja vapaaehtoistyö korostuvat ammatillisten toimijoiden vähäisyyden vuoksi. Eri yhdistysten panos on keskeinen. Ammatillisista toimijoista mukana tässä tutkimuksessa olivat lähinnä paikalliset seurakunnat. Sosiaalityön pro graduna tutkimus sijoittuu yhteisösosiaalityön kentälle.
|
|---|