| Summary: | Vanhemmuuden uupumuksella tarkoitetaan vanhempien voimavara- ja
kuormitustekijöissä esiintyvää pitkäkestoista epätasapainotilaa, johon liittyy usein
uupumusasteista väsymystä ja vanhemman rooliin kyllästymistä. Keväällä 2020
levinneen SARS-CoV-2-viruksen aiheuttaman poikkeusajan voidaan ajatella lisänneen
vanhempien kuormitusta luomalla uusia haasteita perheiden elämään. Tämän
kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon suomalaisvanhemmat
käyttivät kognitiivisen uudelleenarvioinnin ja tunteiden tukahduttamisen tunteiden
säätelystrategioita COVID-19-poikkeusaikana, ja miten nämä strategiat olivat yhteydessä
koettuun vanhemmuuden uupumukseen. Tutkimus on osa laajempaa tutkimusprojektia,
jossa tarkastellaan vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijöitä COVID-19-
poikkeusaikana. Tutkimushanke kuuluu Jyväskylän yliopistossa toteutettavaan
Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) -tutkimukseen.
Tutkimus toteutettiin keväällä 2020 sähköisenä Webropol-kyselynä, johon vastasi
yhteensä 1105 suomalaisvanhempaa, joista 88 % oli äitejä. Vanhemmuuden uupumusta
mitattiin Parental Burnout Assessment (PBA) -mittarilla, ja kahta tunteiden
säätelystrategiaa Emotion Regulation Questionnaire (ERQ) -lomakkeella.
Suomalaisvanhempien käyttämiä tunteiden säätelystrategioita, kognitiivista
uudelleenarviointia ja tunteiden tukahduttamista, analysoitiin ei-parametrisella
Wilcoxonin Signed Rank -testillä. Tunteiden säätelyn ja vanhemmuuden uupumuksen
välistä yhteyttä tarkasteltiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla.
Tulosten mukaan suomalaisvanhemmat käyttivät tunteiden säätelyssään
enemmän kognitiivista uudelleenarviointia kuin tunteiden tukahduttamista. Tunteiden
säätelystrategioiden yhteys uupumukseen oli voimakkaampi tunteiden tukahduttamisen
kohdalla. Yhteys vanhemmuuden uupumukseen oli kognitiivisen uudelleenarvioinnin
kohdalla negatiivinen ja tunteiden tukahduttamisen kohdalla positiivinen: mitä enemmän
vanhemmat käyttivät uudelleenarviointia, sitä vähemmän uupumusta he kokivat, ja mitä
enemmän vanhemmat tukahduttivat tunteitaan, sitä uupuneempia he olivat.
Tutkimuksen avulla ymmärrys tunteiden säätelyn yhteydestä vanhemmuuden
uupumukseen kasvoi. Tulokset olivat pääosin yhteneväisiä aiempien tutkimusten kanssa.
Tutkimuksen avulla saatiin lisäksi tärkeää tietoa pandemian vaikutuksista vanhempien
jaksamiseen, millä voi olla merkitystä vastaavanlaisissa kriisi- tai poikkeustilanteissa
tulevaisuudessa.
Parental burnout is defined as a prolonged state of imbalance between parents’
resources and risks, often associated with exhaustion and feelings of being fed up with
one’s role as a parent. SARS-CoV-2 virus, which began its spread during the spring 2020,
may have increased parental stressors by creating new challenges for families. The aim
of this bachelor’s thesis was to find out how much Finnish parents used cognitive
reappraisal and expressive suppression as emotion regulation strategies during the
COVID-19 pandemic and how these strategies were connected to parental burnout. This
study is part of a larger research project exploring parental resources and risks during the
COVID-19 pandemic, the Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu)
research project conducted in the University of Jyväskylä.
This study was carried out as a digital Webropol survey in spring 2020. In total,
1105 parents completed the survey, of which 88 % were mothers. Parental burnout was
measured by Parental Burnout Assessment (PBA) and emotion regulation strategies were
measured by Emotion Regulation Questionnaire (ERQ). Emotion regulation strategies
used by parents were analyzed using a non-parametric Wilcoxon Signed Rank test. The
relation between emotion regulation and parental burnout was measured with Spearman
Rank-Order correlation.
The results indicated that Finnish parents use more cognitive reappraisal strategies
than expressive suppression strategies. The association between expressive suppression
and parental burnout was stronger than the association between parental burnout and
cognitive reappraisal. The correlation between parental burnout and cognitive reappraisal
was negative, and the correlation between parental burnout and expressive suppression
was positive. This indicated that the more parents used cognitive reappraisal the less
exhausted they were, and the more expressive suppression parents used the more
exhausted they were.
This study offered new information about the relationship between parental
burnout and emotion regulation. The results support previous findings from research on
the association between emotion regulation strategies and well-being. This study also
provided valuable information about the impact of COVID-19 pandemic to parents’ well being, which is a current and important topic considering possible crises occurring in the
future.
|
|---|