| Summary: | Valtion takausportfolion sisältämistä riskeistä on viime aikoina virinnyt keskustelua takausmäärien kasvutrendin jatkuttua usean vuoden ajan. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää portfolion laajuutta, koostumusta sekä siihen liittyviä riskejä. Tarkasteluun otetaan erityisesti Finnveran vienti- ja erityistakausportfolio yhdessä valtioneuvoston antamien suorien yritystakausten kanssa. Takauskannassa on havaittavissa myös linkkejä valtion osakeomistuksiin, joihin sisältyy heikon rahoitusmarkkinakehityksen aikana merkittäviä riskejä arvonlaskun osalta. Aiheesta tehty akateeminen tutkimus on toistaiseksi vähäistä, joten tämän gradun tarkoituksena on tarjota mahdollista laajentavaa näkökulmaa riskienhallinnan kehittämiseen.
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Finnveran vientitakaustoiminnan riskejä yksinään, sekä yhdessä valtioneuvoston antamien takausten ja valtion osakeomistusten kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää, onko erilaisilla luottoriskimenetelmillä lasketuilla arvioilla keskinäisiä eroja riskiestimaateissa, kuinka suuria erot ovat ja mistä ne mahdollisesti voivat johtua.
Tutkimuksen teoriapohja perustuu luottoriskinhallinnassa tunnettuihin ja vakiintuneisiin menetelmiin, kuten luottoluokituksiin, rakenteellisiin luottoriskimalleihin ja korkoeroista laskettuihin kaatumistodennäköisyyksiin. Näiden avulla estimoidaan portfolioiden Value-at-Risk ja Conditional Value-at-Risk arvoja, jotka kertovat portfolion riskiprofiilista. Tutkimuksessa käytetty aineisto perustuu julkisista lähteistä hankittuun tietoon takaus- ja osakeportfolioiden koostumuksen osalta.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat näkemyksiä valtion takausportfolioon sisältyvistä merkittävistä keskittymäriskeistä tietyille toimialoille ja yrityksille. Myös osakeportfolion ja takauskannan välillä on yhteyksiä, jotka kasvattavat riskikeskittymiä. Riskiestimaateissa havaittiin mallien välillä suurehkoja eroja, joka kuvastaa tiettyjen toimialojen ja yritysten ahdinkoa, sekä kasvaneita riskejä koronakriisin keskellä. Erot myös kertovat koronakriisin myötä suoritettujen elvytysohjelmien suuresta vaikutuksesta riskien hinnoitteluun korkomarkkinoilla. Tutkimus alleviivaa kokonaisvaltaisen riskien arvioinnin kehittämisen tärkeyttä, sekä tarvetta pitäytyä yleisissä riskinmittauksen käytänteissä, mahdollisimman luotettavan ja selkeän kuvan luomiseksi päättäjille elinkeinopoliittisiin toimiin sisältyvistä riskeistä
|
|---|