| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ja millä menetelmillä musiikinhistoriaa opetetaan peruskoulun alaluokilla. Tutkimuksessani hain vastausta kahteen kysymykseen: (i) Millaista on länsimaisen taidemusiikin historian ja/tai musiikinhistorian opetus tutkimuskohteeksi valitun kunnan peruskoulun alaluokilla? ja (ii) Miten länsimaisen taidemusiikin historian ja/tai musiikinhistorian opetus suhteutuu muuhun musiikin opetukseen?
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastateltaviksi valittiin kuusi (6) opettajaa harkinnanvaraisella otannalla. Opettajien koulutustaustat ja heidän työuriensa pituudet vaihtelivat. Haastateltavat olivat sekä luokanopettaja- että aineenopettajataustaisia, vaikka alakouluissa usein musiikkia opettaakin luokanopettaja. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajien pedagogiset keinot ja toimintamallit vaihtelevat hyvinkääläisten peruskoulujen alaluokilla. Myös opettajan omat toimintamallit vaihtelevat riippuen lukuvuodesta ja opetettavasta luokasta. Pääosin musiikinhistorian opetus keskittyy alakoulun 5.:lle ja 6.:lle vuosiluokalle. Opetusta annetaan pääosin kolmella eri tavalla: (i) luentomaisesti, (ii) pääasiassa ryhmätöinä toteutettujen esitelmien avulla, tai (iii) itsenäisesti työskennellen. Oppiaineintegraatiota hyödynnetään, mikäli se on mahdollista, kuten esimerkiksi kuvataiteessa ja historiassa. Oppimateriaali ja haastateltavien koulutuksellinen tausta ohjaavat teosten ja säveltäjien valintaa, missä näkyy vahvasti musiikinhistorian kanonisuus. Musiikinhistoria nähdään yleissivistävänä oppisisältönä, jossa on tärkeää tuntea tunnetuimmat säveltäjät.
Tutkimus oli tapaustutkimus, joten sen tuloksia ei voi sellaisenaan yleistää muihin kuntiin tai toimijoihin. Tutkimus voi kuitenkin toimia pohjana muille saman aiheen tutkimuksille ja näin olla osana kehittämässä musiikinhistorian opetusta.
|
|---|