The use of video in contact and distance foreign language teaching teachers’ perspectives

Teknologia kehittyy yhä nykypäivänäkin erittäin nopeasti, ja teknologian saatavuus ja käytettävyys paranee myös kouluympäristössä niin opetuksen kuin omaehtoisen oppimisenkin kannalta. Tämän vuoksi videoiden käytölle opetuksessa on yhä useampia erilaisia vaihtoehtoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena o...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Parkatti, Nooa
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76273
Kuvaus
Yhteenveto:Teknologia kehittyy yhä nykypäivänäkin erittäin nopeasti, ja teknologian saatavuus ja käytettävyys paranee myös kouluympäristössä niin opetuksen kuin omaehtoisen oppimisenkin kannalta. Tämän vuoksi videoiden käytölle opetuksessa on yhä useampia erilaisia vaihtoehtoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä millä tavoin opettajat näkevät erilaisten videoresurssien ja käyttötapojen hyödyntämisen opetuksessaan ja mitä mieltä he ovat niiden mahdollisuuksista. Tässä tutkimuksessa käsitellään sekä videoiden käyttöä yleisesti normaaleissa opetusolosuhteissa että tällä hetkellä ajankohtaisen etäopetuksen näkökulmasta. Tutkimus keskittyy erityisesti vieraiden kielten opetukseen. Videoita voidaan hyödyntää opetuksessa sekä valmiin videomateriaalin että itse tehtyjen videomateriaalien muodossa (Bull & Bell 2010, O’Donoghue 2014). Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea vieraiden kielten opettajaa Keski-Suomen alueelta. Haastattelu valittiin aineistonkeruumetodiksi sen vuoksi, että tavoitteena oli saada tietoa henkilökohtaisista subjektiivisista kokemuksista ja preferensseistä, mihin haastattelumetodi sopii hyvin (Roberts 2020: 3187). Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin, koska sitä hyödyntäen oli mahdollista saada aineistosta eroteltua tutkimuskysymysten kannalta relevantein data (Schreier 2012). Tutkimuksen tuloksista saatiin selville, että opettajat olivat yleisesti tietoisia erilaisten resurssien, kuten itsetehtyjen videoiden ja erilaisten valmiiden videoiden olemassaolosta. Kaikkein yleisimpiä resursseja lukuun ottamatta opettajien ensisijaisesti suosituimmat videoresurssit vaihtelivat jonkin verran. Opettajat olivat myös käyttäneet pitkälti hyvin samankaltaisia videoresursseja ja videopohjaisia tehtäviä niin etäopetuksessaan kuin lähiopetuksessaankin. Opettajien erityisen potentiaalisina näkemät käyttötavat vaihtelivat kuitenkin opetustavan ja -tilanteen mukaan. Opettajilta saatiin tutkimukseen myös tietoa heidän kohtaamistaan videoiden käytön ongelmista ja hankaluuksista. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä esimerkiksi samankaltaisten videoresurssien, käyttöperiaatteiden ja potentiaalien olevan mahdollisesti yhtä toimivia sekä etä- että lähiopetuksessa, vaikkakin nämä tulokset eivät pienen otoskoon vuoksi ole yleistettävissä.