| Yhteenveto: | Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheiluyläkoulukokeiluun osallistuneiden seitsemäsluokkalaisten kokemaa koulu- ja urheilu-uupumusta. Vastauksia haluttiin saada myös siihen, onko sukupuoli tai päälajiryhmä (yksilö-, joukkue- & esteettiset lajit) yhteydessä uupumuksen kokemiseen. Tutkielman kohteena olivat urheiluyläkoulukokeilussa elokuussa 2018 aloittaneet 7-luokkalaiset. Aineisto kerättiin 2019 sähköisellä kyselylomakkeella ja kyselyyn vastasi yhteensä 465 urheiluyläkoululaista, 19:sta eri koulusta.
Koulu- ja urheilu-uupumusta tarkasteltiin jakamalla vastaajat kahteen ryhmään (vähän tai ei lainkaan uupuneet & uupuneet) vastausten keskiarvojen perusteella. Koulu-uupumusta mitattiin käyttämällä Salmela-Aro ym. (2009a) kehittämää koulu-uupumusmittaria SBIta (School Burnout Inventory) ja urheilu-uupumusta käyttämällä Sorkkila ym. (2017b) kehittämää urheilu- uupumusmittaria (Sport Burnout Inventory – Dual Career form). Mittarit mittasivat uupumusta kolmen ulottuvuuden; väsymyksen, kyynisyyden ja riittämättömyyden tunteiden kautta (Sorkkila ym. 2017b). Aineisto analysoitiin syksyllä 2021. Analyysimenetelminä käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysiä sekä parivertailutestiä.
Tulosten perusteella suurin osa seitsemäsluokkalaisista koki koulu-uupumusta vain vähän tai ei lainkaan. Kuitenkin kaksitoista prosenttia oppilaista koki itsensä uupuneeksi. Tytöt kokivat koulu-uupumusta enemmän kuin pojat. Esteettisten lajien harrastajista lähes kolmasosa koki koulu-uupumusta. Uupuneiden osuus yksilö- ja joukkuelajien harrastajissa oli selvästi pienempi. Tilastollisesti merkitseviä eroja koulu-uupumuksen kokemisessa löytyi sukupuolten, yksilö- ja esteettisten lajien, sekä joukkue- ja esteettisten lajien väliltä. Urheilu-uupumusta koki vain hyvin pieni osuus vastaajista. Tytöt ja esteettisten lajien harrastajat kokivat urheilu- uupumusta enemmän kuin muut ryhmät. Pieniä, mutta tilastollisesti merkitseviä eroja urheilu- uupumuksen kokemisessa löydettiin sukupuolten, yksilö- ja esteettisten lajien, sekä joukkue- ja esteettisten lajien väliltä. Uupumuksen tarkastelu sen, kolmen osa-alueen kautta osoitti, että väsymyksen ja riittämättömyyden tunteiden kokeminen oli kaikissa ryhmissä yleisempää kuin kyynisyyden tunteiden kokeminen.
Tämän pro gradu -tutkielman perusteella nuoret urheilijat jaksavat opintojen ja urheiluharrastuksensa parissa suhteellisen hyvin. On kuitenkin tärkeää seurata nuorten jaksamista heidän siirtyessään luokka-asteelta toiselle. Erityisesti tyttöjen ja esteettisen lajien harrastajien jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota.
|
|---|