Yliopiston generalistiopiskelijoiden asiantuntijuuden rakentuminen

Tutkimuksessa tarkastellaan 11 yliopiston generalistiopiskelijan asiantuntijuuden rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Generalistialalla tarkoitetaan alaa, joka ei suoraan johda mihinkään tiettyyn ammattiin, vaan antaa yleistiedot ja -taidot. Generalistiopiskelijoiden kirjoituksia tutkitaan ja analy...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Ollila, Tapio
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76159
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksessa tarkastellaan 11 yliopiston generalistiopiskelijan asiantuntijuuden rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Generalistialalla tarkoitetaan alaa, joka ei suoraan johda mihinkään tiettyyn ammattiin, vaan antaa yleistiedot ja -taidot. Generalistiopiskelijoiden kirjoituksia tutkitaan ja analysoidaan empiirisestä tietoaineistosta ankkuroidun teorian (Grounded Theory, GT) avulla. Opiskelijat olivat opinnoissaan eri vaiheissa ja edustivat kahdeksaa eri opintosuuntaa. Tietoaineiston oli kerännyt Koskela (2020). Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan yliopiston generalistiopiskelijoiden asiantuntijuuden rakentumiseen vaikuttavat tekijät, jotka generalistiopiskelijat itse käsittävät ja kokevat olevan tärkeitä. Tutkimuksen empiirisestä tietoaineistosta nousi esiin uusi teoreettinen viitekehys, joka sisälsi 17 temaattista kategoriaa, jotka ovat vaikuttavia tekijöitä. GT- otteen mukaan temaattiset kategoriat ovat puolestaan aliydinkategorioita. Empiiriseen tietoaineistoon perustuen vaikuttavilla tekijöillä oli yhteydet toisiinsa. Tutkimuksesta nousi esiin 12 yhteyksien korkeamman tason abstraktia väittämää eli hypoteesia. Teoreettinen viitekehys on uusi teoria, joka on teoreettinen integraatio koko tietoaineistosta koostuen 17 aliydinkategoriasta, kategorioiden välisistä yhteyksistä ja yhteyksien korkeamman tason abstrakteista väittämistä (hypoteesit). Väittämät ovat seuraavat: Asiantuntijuutta kehittää se, että opintoja voidaan peilata työelämään. Työkokemus, työelämäkokemukset, työtehtävävalmius ja työharjoittelu kasvattavat asiantuntijuutta. Asiantuntijuus kehittyy, kun omaa enemmän tietoa kuin muut ja kun osaa reflektoida. Hahmotuskyky tukee asiantuntijuutta. Asiantuntijuutta kasvattavat opinnot koostuvat sivuaineista, viestintäopinnoista ja tutkimustaidoista. Viestintäopinnot kasvattavat vuorovaikutuksen asiantuntijuutta. Työidentiteetti syntyy työelämätaidoista ja työelämätaidot syntyvät henkilökohtaisista kokemuksista, työtehtävävalmiuksista ja opinnoista. Valmistuminen auttaa kokemaan, että on ilmiöiden asiantuntija. Koulutus- ja työelämän ilmiöiden asiantuntijuus kasvaa opintojen avulla. Asiantuntijuutta kasvattavat henkilökohtaiset ja muut kokemukset. Asiantuntijuutta kasvattaa eniten se, että opiskelija tietää itse, mikä häntä itseä kiinnostaa ja hän suuntautuu sellaisiin opintoihin. Generalisti kokee asiantuntijuutta, kun hän kykenee hyödyntämään erityislaatuista tietoa ja taitoa käytännön työn kokonaisuuksien suorittamisessa, jonka kokonaisuuden laajuus muodostaa yhtenäisen eritysosaamisen Ydinkategoria on generalistiopiskelijoiden asiantuntijuuden rakentuminen, joka sisältää 17 aliydinkategoriaa, 22 aliydinkategorioiden välistä yhteyttä ja 12 yhteyksien väittämää eli hypoteesia.