| description |
Maastohiihto luokitellaan matkasta riippumatta kestävyyslajiksi. Maaston vaihteluiden ja intervallityyppisen kuormituksen vuoksi myös voima- ja nopeusominaisuudet ovat merkittävässä roolissa. Kasvaneiden kilpailuvauhtien takia voimantuoton vaatimukset lajisuorituksessa ovat nousseet viime vuosina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on seurata maastohiihtäjien voima- ja nopeusominaisuuksien muutoksia, sekä niiden vaikutusta hiihtosuoritukseen yhden vuoden seurannan aikana.
Tutkimuksessa seurattiin 22 kansallisen tason maastohiihtäjää vuoden ajan. Näistä 12 oli miehiä ja 10 naisia. Tutkittavien suorituskykyä testattiin neljä kertaa vuoden aikana. Testikerrat olivat peruskuntokauden alussa toukokuussa 2015 (T1), peruskuntokaudella (T2), kilpailuun valmistavalla kaudella (T3) ja kilpailukauden jälkeen huhtikuussa 2016 (T4). Nopeus- ja voimatesteinä olivat 30 metrin tasatyöntökiihdytys, kevennyshyppy ja staattinen lisäpainohyppy, isometrinen jalkaprässi, penkkipunnerrus ja hiihtovetolaitteella tehtyjä voimamittauksia. Tutkittavat suorittivat myös VO2max hiihtotestin ja anaerobisen tasatyöntötestin matolla rullasuksilla. Hormonaalisia muutoksia seurattiin veren testosteroni-, kortisoli- ja SHBG-pitoisuuksista. Lisäksi tutkittavat täyttivät harjoituspäiväkirjaa, johon raportoitiin eri tehoisen kestävyys, voima- ja nopeusharjoittelun määrä tunteina viikkoa kohden.
Harjoitusmäärä tunteina viikossa laski merkitsevästi (p<0,001) T3-T4 välillä verraten molempiin muihin harjoitusjaksoihin (T1-T2 14,0±4,1, T2-T3 13,8±2,9, T3-T4 10,8±2,6). Voimatesteistä penkkipunnerrus (T1 100 %, T2 102,8±3,6, T3 106,5±6,6, T4 103,6±6,4) kehittyi merkitsevästi T1-T3 välillä (p<0,001). Muissa voima- ja nopeustesteissä ei ollut tilastollisesti merkitseviä muutoksia seurannan aikana. Voimatestien ja hormonipitoisuuksien muutosten välisiä korrelatiivisia yhteyksiä tutkiessa merkitsevin yhteys oli penkkipunnerruksella testosteroni/SHBG-pitoisuuden (r=0,769, p<0,001, n=14), sekä vapaan testosteronin (r=0,768, p<0,001, n=14) muutoksiin välillä T3-T4. Dynaamisen hiihtovetolaitteen maksimitehon ja suoran mattotestin muutosten välillä oli merkitsevä korrelaatio T1-T2 (p=0,036, n=21), T1-T3 (p=0,023, n=21) ja T1-T4 (p=0,019, n=22) jaksoilla. Lisäksi naisilla penkkipunnerruksen ja suoran mattotestin muutosten välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys T1-T3 (r=0,822, p=0,007, n=9) jaksolla.
Pitkän kilpailukauden aikana ylläpitävä kestävyys- ja voimaharjoittelu on erityisen tärkeää, jotta suorituskyky pysyy korkealla kilpailukauden loppuun asti. Tällöin seuraava harjoituskausi päästään aloittamaan edellisvuotta paremmalta lähtötasolta. Nopeus- ja voimaharjoittelun vaikutuksia hiihtosuoritukseen tulee tarkkailla yksilöittäin ja pyrkiä pitkäjänteisesti kehittämään näitä ominaisuuksia vuodesta toiseen. Naisilla ylävartalon maksimivoimatasojen kehittäminen on lajisuorituksen kannalta tärkeää. Sekä miehillä että naisilla lajinomaisilla voimatesteillä on selvä yhteys hiihtosuoritukseen. Voimaharjoittelussa tulee keskittyä hiihdossa käytettäviin lihaksiin, lihastyötapoihin ja voimantuottokulmiin.
Cross-country skiing is classified as an endurance sport in every competition distance. Due to terrain changes and interval-type performance, strength- and speed abilities also play an important role. Requirements of force production in skiing have increased because of developed equipment and higher race velocities. The purpose of this study is to monitor changes in the strength and speed characteristics of cross-country skiers and their impact on skiing performance throughout the year.
Participants were 22 national level skiers (12 men, 10 women). Tests were at the beginning of the season in May 2015 (T1), during base training season (T2), during specific preparation (T3) and after competition season in April 2016 (T4). Strength and speed tests included 30 meters double-poling acceleration, countermovement jump, static jump with extra weight, isometric leg press, bench press one repetition maximum and power measurements in the ski pull machine. Skiing tests included also VO2max test and anaerobic double-poling test on a treadmill with roller skis. Hormonal changes were monitored from blood for testosterone-, cortisol- and sex hormone binding -globulin concentrations. In addition, participants reported their training volumes for different types of speed-, strength- and endurance training with the training diary.
There was significant decrease in training hours per week between T3-T4 (p<0,001) compared to other training periods (T1-T2 14,0±4,1, T2-T3 13,8±2,9, T3-T4 10,8±2,6). Bench press one repetition maximum (T1 100 %, T2 102,8±3,6, T3 106,5±6,6, T4 103,6±6,4) increased significantly between T1-T3 (p<0,001). There were no statistically significant changes in any other strength and speed test during a year. The most significant correlations were between bench press maximum and testosterone/SHBG-ratio (r=0,769, p<0,001, n=14) and free testosterone levels (r=0,768, p<0,001, n=14) in T3-T4. There were significant correlations between changes in dynamic ski pull maximum power and VO2max test during T1-T2 (p=0,036, n=21), T1-T3 (p=0,023, n=21) and T1-T4 (p=0,019, n=22). Women had a significant correlation between changes in bench press maximum and VO2 max test (r=0,822, p=0,007, n=9) during T1-T3.
During a long competition season, it is important to do strength- and endurance training to maintain performance. Then it is possible to start the next training season from the improved starting level of performance. It is important to monitor individually the effects of speed and strength training on skiing performance. In women there was a correlation between skiing performance and upper-body maximal strength. Ski-specific power tests had a clear correlation to skiing performance in both genders. Therefore, strength training in cross-country skiers should focus on the same kind of muscle contractions with similar joint angles as used in the actual skiing performance.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "H\u00e4kkinen, Keijo", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ahtiainen, Juha", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Hassi, Lauri", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2021-06-02T09:32:30Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2021-06-02T09:32:30Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2021", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76155", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Maastohiihto luokitellaan matkasta riippumatta kest\u00e4vyyslajiksi. Maaston vaihteluiden ja intervallityyppisen kuormituksen vuoksi my\u00f6s voima- ja nopeusominaisuudet ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Kasvaneiden kilpailuvauhtien takia voimantuoton vaatimukset lajisuorituksessa ovat nousseet viime vuosina. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena on seurata maastohiiht\u00e4jien voima- ja nopeusominaisuuksien muutoksia, sek\u00e4 niiden vaikutusta hiihtosuoritukseen yhden vuoden seurannan aikana. \nTutkimuksessa seurattiin 22 kansallisen tason maastohiiht\u00e4j\u00e4\u00e4 vuoden ajan. N\u00e4ist\u00e4 12 oli miehi\u00e4 ja 10 naisia. Tutkittavien suorituskyky\u00e4 testattiin nelj\u00e4 kertaa vuoden aikana. Testikerrat olivat peruskuntokauden alussa toukokuussa 2015 (T1), peruskuntokaudella (T2), kilpailuun valmistavalla kaudella (T3) ja kilpailukauden j\u00e4lkeen huhtikuussa 2016 (T4). Nopeus- ja voimatestein\u00e4 olivat 30 metrin tasaty\u00f6nt\u00f6kiihdytys, kevennyshyppy ja staattinen lis\u00e4painohyppy, isometrinen jalkapr\u00e4ssi, penkkipunnerrus ja hiihtovetolaitteella tehtyj\u00e4 voimamittauksia. Tutkittavat suorittivat my\u00f6s VO2max hiihtotestin ja anaerobisen tasaty\u00f6nt\u00f6testin matolla rullasuksilla. Hormonaalisia muutoksia seurattiin veren testosteroni-, kortisoli- ja SHBG-pitoisuuksista. Lis\u00e4ksi tutkittavat t\u00e4yttiv\u00e4t harjoitusp\u00e4iv\u00e4kirjaa, johon raportoitiin eri tehoisen kest\u00e4vyys, voima- ja nopeusharjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4 tunteina viikkoa kohden. \nHarjoitusm\u00e4\u00e4r\u00e4 tunteina viikossa laski merkitsev\u00e4sti (p<0,001) T3-T4 v\u00e4lill\u00e4 verraten molempiin muihin harjoitusjaksoihin (T1-T2 14,0\u00b14,1, T2-T3 13,8\u00b12,9, T3-T4 10,8\u00b12,6). Voimatesteist\u00e4 penkkipunnerrus (T1 100 %, T2 102,8\u00b13,6, T3 106,5\u00b16,6, T4 103,6\u00b16,4) kehittyi merkitsev\u00e4sti T1-T3 v\u00e4lill\u00e4 (p<0,001). Muissa voima- ja nopeustesteiss\u00e4 ei ollut tilastollisesti merkitsevi\u00e4 muutoksia seurannan aikana. Voimatestien ja hormonipitoisuuksien muutosten v\u00e4lisi\u00e4 korrelatiivisia yhteyksi\u00e4 tutkiessa merkitsevin yhteys oli penkkipunnerruksella testosteroni/SHBG-pitoisuuden (r=0,769, p<0,001, n=14), sek\u00e4 vapaan testosteronin (r=0,768, p<0,001, n=14) muutoksiin v\u00e4lill\u00e4 T3-T4. Dynaamisen hiihtovetolaitteen maksimitehon ja suoran mattotestin muutosten v\u00e4lill\u00e4 oli merkitsev\u00e4 korrelaatio T1-T2 (p=0,036, n=21), T1-T3 (p=0,023, n=21) ja T1-T4 (p=0,019, n=22) jaksoilla. Lis\u00e4ksi naisilla penkkipunnerruksen ja suoran mattotestin muutosten v\u00e4lill\u00e4 oli tilastollisesti merkitsev\u00e4 yhteys T1-T3 (r=0,822, p=0,007, n=9) jaksolla.\nPitk\u00e4n kilpailukauden aikana yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 kest\u00e4vyys- ja voimaharjoittelu on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta suorituskyky pysyy korkealla kilpailukauden loppuun asti. T\u00e4ll\u00f6in seuraava harjoituskausi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n aloittamaan edellisvuotta paremmalta l\u00e4ht\u00f6tasolta. Nopeus- ja voimaharjoittelun vaikutuksia hiihtosuoritukseen tulee tarkkailla yksil\u00f6itt\u00e4in ja pyrki\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisesti kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia vuodesta toiseen. Naisilla yl\u00e4vartalon maksimivoimatasojen kehitt\u00e4minen on lajisuorituksen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla lajinomaisilla voimatesteill\u00e4 on selv\u00e4 yhteys hiihtosuoritukseen. Voimaharjoittelussa tulee keskitty\u00e4 hiihdossa k\u00e4ytett\u00e4viin lihaksiin, lihasty\u00f6tapoihin ja voimantuottokulmiin.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Cross-country skiing is classified as an endurance sport in every competition distance. Due to terrain changes and interval-type performance, strength- and speed abilities also play an important role. Requirements of force production in skiing have increased because of developed equipment and higher race velocities. The purpose of this study is to monitor changes in the strength and speed characteristics of cross-country skiers and their impact on skiing performance throughout the year.\nParticipants were 22 national level skiers (12 men, 10 women). Tests were at the beginning of the season in May 2015 (T1), during base training season (T2), during specific preparation (T3) and after competition season in April 2016 (T4). Strength and speed tests included 30 meters double-poling acceleration, countermovement jump, static jump with extra weight, isometric leg press, bench press one repetition maximum and power measurements in the ski pull machine. Skiing tests included also VO2max test and anaerobic double-poling test on a treadmill with roller skis. Hormonal changes were monitored from blood for testosterone-, cortisol- and sex hormone binding -globulin concentrations. In addition, participants reported their training volumes for different types of speed-, strength- and endurance training with the training diary.\nThere was significant decrease in training hours per week between T3-T4 (p<0,001) compared to other training periods (T1-T2 14,0\u00b14,1, T2-T3 13,8\u00b12,9, T3-T4 10,8\u00b12,6). Bench press one repetition maximum (T1 100 %, T2 102,8\u00b13,6, T3 106,5\u00b16,6, T4 103,6\u00b16,4) increased significantly between T1-T3 (p<0,001). There were no statistically significant changes in any other strength and speed test during a year. The most significant correlations were between bench press maximum and testosterone/SHBG-ratio (r=0,769, p<0,001, n=14) and free testosterone levels (r=0,768, p<0,001, n=14) in T3-T4. There were significant correlations between changes in dynamic ski pull maximum power and VO2max test during T1-T2 (p=0,036, n=21), T1-T3 (p=0,023, n=21) and T1-T4 (p=0,019, n=22). Women had a significant correlation between changes in bench press maximum and VO2 max test (r=0,822, p=0,007, n=9) during T1-T3. \nDuring a long competition season, it is important to do strength- and endurance training to maintain performance. Then it is possible to start the next training season from the improved starting level of performance. It is important to monitor individually the effects of speed and strength training on skiing performance. In women there was a correlation between skiing performance and upper-body maximal strength. Ski-specific power tests had a clear correlation to skiing performance in both genders. Therefore, strength training in cross-country skiers should focus on the same kind of muscle contractions with similar joint angles as used in the actual skiing performance.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2021-06-02T09:32:30Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2021-06-02T09:32:30Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2021", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "71", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Hermo-lihasj\u00e4rjestelm\u00e4n suorituskyky maastohiiht\u00e4jill\u00e4 vuoden seurannan aikana", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202106023389", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "restrictedAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "palautuminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyysharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "harjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "voimaharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hiihto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "suorituskyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "aerobinen suorituskyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fyysinen kunto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hiiht\u00e4j\u00e4t", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyyslajit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyv\u00e4skyl\u00e4 University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "Tekij\u00e4 ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kirjaston arkistoty\u00f6semalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
|