Les comparaisons dans Le Petit Prince et leurs traductions en finnois comment la traductrice a-t-elle choisi de traduire les comparaisons ?

Tutkielmassa verrataan Antoine de Saint-Exupéryn kirjoittaman Le Petit Prince-teoksen kielikuvallisia vertauksia vastaaviin suomenkielisiin, Irma Packalénin kääntämän Pikku Prinssin sisältämiin vertauksiin. Tavoitteena on selvittää, miten kääntäjä on suomentanut vertaukset ja, mitä strategioita hän...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Lassila, Niina Annika
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fra
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76063
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmassa verrataan Antoine de Saint-Exupéryn kirjoittaman Le Petit Prince-teoksen kielikuvallisia vertauksia vastaaviin suomenkielisiin, Irma Packalénin kääntämän Pikku Prinssin sisältämiin vertauksiin. Tavoitteena on selvittää, miten kääntäjä on suomentanut vertaukset ja, mitä strategioita hän on hyödyntänyt niiden kääntämisessä. Tutkimusta lähestytään käännöstieteen kautta, pragmaattisesta näkökulmasta. Tutkittava aineisto koostuu 13:sta ranskan- ja suomenkielisestä kielikuvallisesta vertauksesta, jotka sijaitsevat luvuissa XVII ja XXVI. Hyödynnämme työssämme Chestermanin (2016) ja Pierinin (2007) käännösstrategioita, joita yhdistelemällä muodostamme taulukon, jonka avulla kuvailemme ja tulkitsemme, mitä kääntäjä on tehnyt kunkin vertauksen kohdalla. Vertaukset on käyty läpi kohta kohdalta. Ensin on selvitetty, onko kääntäjä suomentanut vertauksen sana sanalta, korvannut verrattavan sanan toisella sanalla, muuttanut vertauksen sanajärjestystä tai lisännyt tai poistanut tietoa. Tämän jälkeen on tulkittu, mitä kääntäjä on tehnyt: onko hän käyttänyt käännösstrategiana kotouttamista tai vieraannuttamista, tai onko vertaus toimiva kahdessa eri kulttuurissa. Tutkimustulokset osoittavat, että 13 vertausta sisälsivät 6 kirjaimellista käännöstä, joissa vertaus toimi hyvin niin ranskankielisessä kuin suomenkielisessä kulttuurissa. Muita 7:ää vertausta kääntäjä oli muokannut niin, että vertaus sopi paremmin suomen kieleen ja kulttuuriin: siispä hän oli käyttänyt käännösstrategiana kotouttamista. Nämä seitsemän vertausta pitivät sisällään kääntäjän tekemät tiedon lisäykset ja -poistot, verrattavan sanan (comparant) muuttamisen tai tekstin järjestyksen vaihtamisen. Tulosten mukaan ranskalainen ja suomalainen kulttuuri eivät eroa toisistaan kovinkaan paljon, sillä noin puolet vertauksista toimi kahdessa eri kielessä. Kirjaimellisen kääntämisen lisäksi kääntäjä oli käyttänyt yli puolessa vertauksista käännösstrategiana kotouttamista, jonka käyttäminen on ymmärrettävää: onhan kyseessä kirja, joka on tarkoitettu lapsille.