| Summary: | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka merkityksellistä työnohjaus on lastensuojelun
sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiselle. Tarkoituksena on tarkastella lastensuojelun
sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia työssä jaksamisen näkökulmasta ja millainen merkitys
työnohjauksella on työssä jaksamisen edistämisessä. Teoriaosuudessa kerrotaan lastensuojelun
sosiaalityöntekijöiden työhyvinvoinnin tilanteesta ja miten se vaikuttaa työssä jaksamiseen.
Teoriaosuudessa käsitellään mitä työnohjaus pitää sisällään lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä ja
mikä merkitys sillä on ammatin harjoittamiseen. Tutkimustulokset esitetään kolmessa luvussa.
Ensimmäisessä luvussa kerrotaan työnohjauksen muodoista, toisessa luvussa pohditaan
vuorovaikutuksen ja reflektoinnin merkitystä työssä jaksamiselle ja kolmannessa luvussa esitetään,
mikä merkitys työyhteisön voimavaroilla on työssä jaksamiselle.
Työnohjaus näyttäytyy tämän tutkimuksen valossa turvallisena ympäristönä purkaa
lastensuojelutyöhön liittyviä haasteita ja antaa mahdollisuuden pohtia omia toimintatapoja arjen
työssä yhdessä työnohjaajan ja/tai työyhteisön kanssa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tehtävänä on
selvittää, minkälaista apua lastensuojelun sosiaalityöntekijät saavat työnohjauksesta työtehtäviinsä ja
miten tämä konkretisoituu työssä jaksamisessa sekä millä tavalla työnohjauksessa kartoitetaan
lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että
työnohjauksella on positiivisia vaikutuksia lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiseen.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että työnohjauksella on myönteinen vaikutus lastensuojelun
sosiaalityöntekijöiden pysyvyyteen työpaikoissa. Työnohjaus vähentää stressiä, ehkäisee loppuun
palamista, vahvistaa ammatillista itsetuntoa sekä auttaa ratkaisemaan työn tuomia haasteita yhdessä
työtovereiden, työyhteisön sekä työnohjaajan avulla. Vuorovaikutuksen ja reflektoinnin merkitys on
suuri onnistuneen työnohjauksen kannalta. Työnohjaus on ikään kuin väline, jonka avulla stressi ja
huolet voidaan ulkoistaa ja tarkastella niitä yhdessä työyhteisön kanssa. Työohjauksen avulla
työntekijät oppivat kriittistä reflektointia. Tutkimustuloksista käy ilmi sekä työnohjaajan että
esimiehen merkittävä rooli työnohjauksen onnistumisen kannalta. Työnohjauksen järjestäminen on
esimiehen vastuulla. Luottamus esimieheen vaikuttaa kuitenkin paljon siihen, kuinka hyödylliseksi
työnohjaus koetaan. Työnohjauksen hyödyllisyys on riippuvainen myös siitä, miten ohjattava ottaa
apua vastaan.
|
|---|