| description |
Johdanto. Voimaharjoittelulla voidaan parantaa lihasten voimantuottokykyä sekä hermostollisten että lihaksen rakenteellisten muutosten kautta. Voimaharjoittelussa voidaan hyödyntää isometristä tai dynaamista lihastyö-tapaa, joista jälkimmäinen jakautuu eksentriseen sekä konsentriseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eksentrisen ja konsentrisen ylävartalon voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutuksia maksimivoimaan, lihasaktiivisuuteen sekä tehontuottokykyyn sekä lihasaktiivisuuteen nuorilla aikuisilla vähän kuntosalivoimaharjoittelua tehneillä naisilla.
Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 23 naista (ikä 27,5 ±4,6). Tutkimus koostui totuttelu-, kontrolli- ja 10 viikon harjoitusjaksosta sekä 5 viikon harjoitustauosta. Osallistujat jaettiin isometris-eksentrisesti (iso-ECC n=11) ja isometris-konsentrisesti (iso-CONC n=12) harjoitteleviin ryhmiin. Voimaharjoituksia oli kaksi kertaa viikossa ja ohjelma oli sama kummallakin ryhmällä mutta iso-ECC -ryhmä teki penkkipunnerruksesta maksimaalisella voimalla ainoastaan eksentrisen työvaiheen ja iso-CONC ryhmä maksimaalisella voimalla vain konsentrisen vaiheen. Ohjatut voimaharjoitukset sisälsivät maksimaalisia penkkipunnerrussuorituksia 3–4 sarjaa, 3–4 toistoa/harjoitus, minkä jälkeen molempien ryhmien tutkittavat tekivät muita harjoitteita submaksimaalisilla kuormilla alaraajojen ja vartalon lihaksistolle. Tutkittavilta mitattiin penkkipunnerruksen 1 RM, isometrinen maksimivoima ja keskivoima 0–500 sekä 500–1500 ms aikaväleiltä, EMG isometrisestä penkkipunnerruksesta kolmen agonistilihaksen osalta (iso rintalihas, ojentajalihas ja olkapään etuosa) sekä tehontuottokykyä penkkipunnerrusheitoista (30, 45 ja 60 % kuormilla penkkipunnerruksen 1 RM tuloksesta).
Tulokset. Harjoitusjakson aikana maksimivoima lisääntyi kummallakin ryhmällä merkitsevästi penkkipunnerruksen 1 RM:ssä (iso-ECC: 17,2 % ±11,3, p≤0,001, iso-CONC 13,1 % ±5,7 p≤0,001). Isometrisessä maksimivoimassa muutokset eivät olleet merkitseviä mutta iso-ECC -ryhmän muutos välimittauksesta loppumittaukseen oli merkitsevä (11,4 % ±9,6 p=0,043). Lihasaktiivisuus ei muuttunut kummallakaan ryhmällä tilastollisesti merkitsevästi mutta rinta- ja ojentajalihaksen EMG:n summamuuttujan ja maksimivoiman muutosprosenttien välillä oli koko harjoitusryhmällä tilastollisesti merkitsevä yhteys harjoitusjakson aikana (r=0,596, p=0,003). Tehontuottokyky lisääntyi 45 % kuormalla iso-CONC -ryhmällä merkitsevästi (11,8 % ±12,0, p=0,018). Harjoitustauon aikana maksimivoima laski kummallakin ryhmällä merkitsevästi 1 RM:ssä (iso-ECC -6,6 % ±3,6 p=0,02 iso-CONC -8,0 % ±4,5 p=0,01) ja isometrisessä penkkipunnerruksessa (iso-ECC: -10,9 % ±6,3 p=0,002, iso-CONC: -6,4 % ±5,5, p=0,017). Lihasaktiivisuus laski harjoitustauon aikana kummallakin ryhmällä merkitsevästi rinta-, ojentaja- ja olkapäälihaksen summamuuttujassa (iso-ECC -23,3 % ±10,6 p≤0,001, iso-ECC -15,1 % ±11,9, p=0,033) ja EMG:n summamuuttujan ja maksimivoiman prosentuaalisten muutosten välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys (r=0,480, p=0,028). Tehontuottokyky laski iso-ECC ryh-mällä 30 ja 45 % kuormilla merkitsevästi (-6,6 % ±4,1, p=0,05, -7,1 % ±6,6, p=0,05).
Pohdinta. Sekä eksentrinen että konsentrinen maksimaalinen voimaharjoittelu olivat tehokkaita menetelmiä lisäämään maksimivoimaa nuorilla aikuisilla naisilla, joilla on vähäistä kokemusta voimaharjoittelusta. Kum-mallakin harjoitusmuodolla kehitys maksimaalisessa lihasaktiivisuudessa vaikuttaisi olevan samankaltaista mutta varsin yksilöllisiä. Lisäksi lihasaktiivisuuden ja maksimivoiman muutosten välisten yhteyksien perusteella harjoitusadaptaatiot ilmentävät hermostollisten tekijöiden merkitystä. Konsentrisen vaiheen tehontuot-tokyky vaikuttaa kasvavan maksimaalisen voimaharjoittelun seurauksena erityisesti konsentrisesti harjoitelleilla, mihin voi vaikuttaa mm. mittausmenetelmät ja harjoittelun spesifisyys. 10 viikon harjoitusjakso vaikuttaa kuitenkin olevan liian lyhyt tuomaan eroja eksentrisen ja konsentrisen harjoittelun välille. Viiden viikon harjoitustauon aikana sekä maksimivoima, lihasaktiivisuus että tehontuottokyky laskivat tutkituilla naisilla merkitsevästi, jolloin tämän mittainen harjoitustauko on liian pitkä ylävartalolihasten adaptaatioiden säilymiseksi.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "H\u00e4kkinen, Keijo", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Rekola, Rebekka", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2021-05-24T10:53:33Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2021-05-24T10:53:33Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2021", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75909", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. Voimaharjoittelulla voidaan parantaa lihasten voimantuottokyky\u00e4 sek\u00e4 hermostollisten ett\u00e4 lihaksen rakenteellisten muutosten kautta. Voimaharjoittelussa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 isometrist\u00e4 tai dynaamista lihasty\u00f6-tapaa, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen jakautuu eksentriseen sek\u00e4 konsentriseen. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 eksentrisen ja konsentrisen yl\u00e4vartalon voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutuksia maksimivoimaan, lihasaktiivisuuteen sek\u00e4 tehontuottokykyyn sek\u00e4 lihasaktiivisuuteen nuorilla aikuisilla v\u00e4h\u00e4n kuntosalivoimaharjoittelua tehneill\u00e4 naisilla. \nMenetelm\u00e4t. Tutkimukseen osallistui 23 naista (ik\u00e4 27,5 \u00b14,6). Tutkimus koostui totuttelu-, kontrolli- ja 10 viikon harjoitusjaksosta sek\u00e4 5 viikon harjoitustauosta. Osallistujat jaettiin isometris-eksentrisesti (iso-ECC n=11) ja isometris-konsentrisesti (iso-CONC n=12) harjoitteleviin ryhmiin. Voimaharjoituksia oli kaksi kertaa viikossa ja ohjelma oli sama kummallakin ryhm\u00e4ll\u00e4 mutta iso-ECC -ryhm\u00e4 teki penkkipunnerruksesta maksimaalisella voimalla ainoastaan eksentrisen ty\u00f6vaiheen ja iso-CONC ryhm\u00e4 maksimaalisella voimalla vain konsentrisen vaiheen. Ohjatut voimaharjoitukset sis\u00e4lsiv\u00e4t maksimaalisia penkkipunnerrussuorituksia 3\u20134 sarjaa, 3\u20134 toistoa/harjoitus, mink\u00e4 j\u00e4lkeen molempien ryhmien tutkittavat tekiv\u00e4t muita harjoitteita submaksimaalisilla kuormilla alaraajojen ja vartalon lihaksistolle. Tutkittavilta mitattiin penkkipunnerruksen 1 RM, isometrinen maksimivoima ja keskivoima 0\u2013500 sek\u00e4 500\u20131500 ms aikav\u00e4leilt\u00e4, EMG isometrisest\u00e4 penkkipunnerruksesta kolmen agonistilihaksen osalta (iso rintalihas, ojentajalihas ja olkap\u00e4\u00e4n etuosa) sek\u00e4 tehontuottokyky\u00e4 penkkipunnerrusheitoista (30, 45 ja 60 % kuormilla penkkipunnerruksen 1 RM tuloksesta). \nTulokset. Harjoitusjakson aikana maksimivoima lis\u00e4\u00e4ntyi kummallakin ryhm\u00e4ll\u00e4 merkitsev\u00e4sti penkkipunnerruksen 1 RM:ss\u00e4 (iso-ECC: 17,2 % \u00b111,3, p\u22640,001, iso-CONC 13,1 % \u00b15,7 p\u22640,001). Isometrisess\u00e4 maksimivoimassa muutokset eiv\u00e4t olleet merkitsevi\u00e4 mutta iso-ECC -ryhm\u00e4n muutos v\u00e4limittauksesta loppumittaukseen oli merkitsev\u00e4 (11,4 % \u00b19,6 p=0,043). Lihasaktiivisuus ei muuttunut kummallakaan ryhm\u00e4ll\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4sti mutta rinta- ja ojentajalihaksen EMG:n summamuuttujan ja maksimivoiman muutosprosenttien v\u00e4lill\u00e4 oli koko harjoitusryhm\u00e4ll\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4 yhteys harjoitusjakson aikana (r=0,596, p=0,003). Tehontuottokyky lis\u00e4\u00e4ntyi 45 % kuormalla iso-CONC -ryhm\u00e4ll\u00e4 merkitsev\u00e4sti (11,8 % \u00b112,0, p=0,018). Harjoitustauon aikana maksimivoima laski kummallakin ryhm\u00e4ll\u00e4 merkitsev\u00e4sti 1 RM:ss\u00e4 (iso-ECC -6,6 % \u00b13,6 p=0,02 iso-CONC -8,0 % \u00b14,5 p=0,01) ja isometrisess\u00e4 penkkipunnerruksessa (iso-ECC: -10,9 % \u00b16,3 p=0,002, iso-CONC: -6,4 % \u00b15,5, p=0,017). Lihasaktiivisuus laski harjoitustauon aikana kummallakin ryhm\u00e4ll\u00e4 merkitsev\u00e4sti rinta-, ojentaja- ja olkap\u00e4\u00e4lihaksen summamuuttujassa (iso-ECC -23,3 % \u00b110,6 p\u22640,001, iso-ECC -15,1 % \u00b111,9, p=0,033) ja EMG:n summamuuttujan ja maksimivoiman prosentuaalisten muutosten v\u00e4lill\u00e4 oli tilastollisesti merkitsev\u00e4 yhteys (r=0,480, p=0,028). Tehontuottokyky laski iso-ECC ryh-m\u00e4ll\u00e4 30 ja 45 % kuormilla merkitsev\u00e4sti (-6,6 % \u00b14,1, p=0,05, -7,1 % \u00b16,6, p=0,05). \nPohdinta. Sek\u00e4 eksentrinen ett\u00e4 konsentrinen maksimaalinen voimaharjoittelu olivat tehokkaita menetelmi\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n maksimivoimaa nuorilla aikuisilla naisilla, joilla on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kokemusta voimaharjoittelusta. Kum-mallakin harjoitusmuodolla kehitys maksimaalisessa lihasaktiivisuudessa vaikuttaisi olevan samankaltaista mutta varsin yksil\u00f6llisi\u00e4. Lis\u00e4ksi lihasaktiivisuuden ja maksimivoiman muutosten v\u00e4listen yhteyksien perusteella harjoitusadaptaatiot ilment\u00e4v\u00e4t hermostollisten tekij\u00f6iden merkityst\u00e4. Konsentrisen vaiheen tehontuot-tokyky vaikuttaa kasvavan maksimaalisen voimaharjoittelun seurauksena erityisesti konsentrisesti harjoitelleilla, mihin voi vaikuttaa mm. mittausmenetelm\u00e4t ja harjoittelun spesifisyys. 10 viikon harjoitusjakso vaikuttaa kuitenkin olevan liian lyhyt tuomaan eroja eksentrisen ja konsentrisen harjoittelun v\u00e4lille. Viiden viikon harjoitustauon aikana sek\u00e4 maksimivoima, lihasaktiivisuus ett\u00e4 tehontuottokyky laskivat tutkituilla naisilla merkitsev\u00e4sti, jolloin t\u00e4m\u00e4n mittainen harjoitustauko on liian pitk\u00e4 yl\u00e4vartalolihasten adaptaatioiden s\u00e4ilymiseksi.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2021-05-24T10:53:33Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2021-05-24T10:53:33Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2021", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "79", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "eksentrinen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "konsentrinen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "penkkipunnerrus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "maksimivoima", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "tehontuotto", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Eksentrisen ja konsentrisen yl\u00e4vartalon voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset maksimivoimaan, lihasaktiivisuuteen ja tehontuottokykyyn nuorilla aikuisilla naisilla", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202105243168", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "restrictedAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "voimaharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "naiset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lihasvoima", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lihasaktiivisuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyv\u00e4skyl\u00e4 University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "Tekij\u00e4 ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kirjaston arkistoty\u00f6semalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
|