Opinto-ohjaajien käsityksiä voimaantumisesta ohjauksessa

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opinto-ohjaajien käsityksiä voimaantumisesta ohjauksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä niistä erilaisista tavoista, joilla opinto-ohjaajat käsittävät voimaantumisen ohjauksessa. Tutkimuksen lähestymistapa on laadulliseen menetelmäsuuntaukseen kuul...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Haajanen, Laura, Sällström, Ada
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75900
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opinto-ohjaajien käsityksiä voimaantumisesta ohjauksessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä niistä erilaisista tavoista, joilla opinto-ohjaajat käsittävät voimaantumisen ohjauksessa. Tutkimuksen lähestymistapa on laadulliseen menetelmäsuuntaukseen kuuluva fenomenografia. Tutkimusaineisto kerättiin yksilö- ja ryhmähaastatteluin. Näihin osallistui yhteensä kahdeksan opinto-ohjaajaa Uudeltamaalta ja Keski-Suomesta. Aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysilla. Tämän tutkimuksen mukaan opinto-ohjaajien käsitykset voimaantumisesta kiteytyivät neljään erilaiseen käsitystapaan. Opinto-ohjaajat näkivät voimaantumisen olevan ohjauksessa (1) käytännönläheistä, (2) toiminnallista, (3) yksilöä tukevaa sekä (4) kokonaisvaltaista. Käsitystapojen erot ilmenivät neljän eri dimension eli ulottuvuuden kautta, joita olivat voimaantuminen käsitteenä, voimaantumisen ilmeneminen, opinto-ohjaajan rooli voimaantumisen tukemisessa ja voimaantumisen merkitys. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että opinto-ohjaajien käsitykset voimaantumisesta ohjauksessa vaihtelevat suuresti. Opinto-ohjaajat tunsivat voimaantumisen käsitteenä ja ilmiönä varsin hyvin, mutta voimaantumisen suhde omaan työhön ei ollut kaikille selkeä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ohjaustyössä sekä ohjauksen koulutuksen ja ohjaustyön kehittämisessä.