| Yhteenveto: | Tässä tutkielmassa tarkastelen Eläinoikeusliikettä sen sivuutetun ideologian ja siihen liitetyn feminiinisyyden kautta. Esitän eläinoikeusliikkeen ideologian poliittisena, jota pyritään politikoinnilla epäpolitisoimaan. Tämän tehdäkseni käytän hyväksi Kari Palosen teoretisointia politisoinnista ja politikoinnista. Analysoin aineistostani retorisen analyysin avulla niitä retorisia keinoja, joilla eläinoikeusliikkeen ideologiaa epäpolitisoidaan. Analysoin myös aineistostani retorisia tapoja feminisoida eläinaktivistit. Käytin teoriapohjana retoriikan analyysissani Chaim Perelmanin Retoriikan valtakunta -teosta. Tämän teoksen avulla analysoin aineistosta erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten Perelman retoriikan kokee. Aineistossani ilmeni myös virheargumentteja, jotka perustuivat sukupuoleen. Loin näille virheargumenteille oman alalukunsa ja käytin niiden analysoimiseen muun muassa Douglas Waltonin Ad hominem-argumentteja koskevaa teosta.
Aktivismista ja tunteista kirjoittaessani käytin teoreettisena pohjana Audre Lorden teosta Sister Outsider. Tässä teoksessa Lorde kirjoittaa tunteiden tärkeydestä aktivismille. Eläinetiikasta ja eläinoikeusliikkeen sivuutetusta ideologiasta kirjoittaessani käytin lähteenäni australialaisen filosofin Peter Singerin teosta Animal Liberation.
Käytin tutkielmassani ekofeminististä tulkintatapaa. Ekofeminismi on 1970-luvulla muodostunut feminismin haara, jonka mukaan kaiken sorron taustalla on patriarkaatti. Ekofeminismissä sorrettujen ryhmien nähdään olevan verkkomaisessa yhteydessä toisiinsa. Ekofeminismissä koetaan kaiken sorron taustalla toimivan samat mekanismit luokkaan, sukupuoleen, rotuun tai lajiin katsomatta. Lajismi on sorron väline ekofeminismin mukaan.
|
|---|