| Summary: | Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten peruskoulun opettajien suhtautumista opettajan auktoriteettiin, sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Opettajan auktoriteetin on perinteisesti nähty tarkoittavan opettajan valtaa oppilaisiin. Nykyinen näkemys korostaa enemmän opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta. Silti vielä nykypäivänä ei ole yksimielistä, mitä opettajan auktoriteetti käsitteenä tarkoittaa, ja miten se näkyy käytännössä.
Keskeisenä osana tutkimusta olivat opettajan toiminnan, luokkahuoneen ilmapiirin sekä opettajan persoonan suhde opettajan auktoriteettiin ja sen muodostumiseen. Aiheesta ei ole juurikaan tutkimustietoa opettajien henkilökohtaisesta näkökulmasta.
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoituja haastatteluja hyödyntäen. Aineisto koostui yhteensä kuudesta (6) haastattelusta, joiden kestot vaihtelivat kahdenkymmenenyhden (21) ja kuudenkymmenenkahden (62) minuutin välillä. Analyysivaiheessa käytettiin sisällönanalyysia tutkimusmetodina. Tutkimukseen haastateltiin englanninopettajia, luokanopettajia, ja henkilöitä, jotka ovat sijaistaneet vailla varsinaista opettajankoulutusta. Yksi aspekti tutkimuksessa oli siis myös selvittää, missä määrin auktoriteetista on puhuttu koulutuksen aikana, ja miten koulutus on vaikuttanut auktoriteetin muodostumiseen.
Tutkimuksesta ilmenee, ettei opettajan auktoriteetti ole käsitteenä selkeä, ja se tarkoittaa eri asioita eri opettajille. Myös näkemykset auktoriteetin alkuperästä vaihtelevat. Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus nähtiin keskeisempänä kuin opettajan valta. Opettajan luonne ja vuorovaikutuksen laatu osoittautuivat tärkeämmäksi auktoriteetin muodostumisen kannalta kuin opettajan toiminta luokkahuoneessa. Opettajan toiminta on tosin tärkeä siltä osin, että kokemuksen tuoma tietotaito luo positiivista ilmapiiriä luokkaan. Luokanopettajien ja kielten opettajien välillä ei havaittu selkeitä eroja heidän näkemyksissään opettajan auktoriteetista. Kouluttamattomat opettajat puolestaan näkevät auktoriteetin eri tavalla. Heidän toimintansa luokkahuoneessa on erilaista, ja he painottavat eri asioita.
Koska tutkimus ei antanut selkeää kuvaa siitä, miten opettajan toiminta luokkahuoneessa vaikuttaa opettajan auktoriteettiin, vaadittaisiin jatkotutkimusta mahdollisista yleistettävistä toimintamalleista, jotka edistäisivät auktoriteetin muodostumista. Vaatisi myös lisäselvitystä, missä määrin opettajan auktoriteetista puhutaan opettajankoulutuksen aikana, koska vaikuttaa, että siihen keskitytään varsin vähän huolimatta siitä, että virallisesti paperilla sen kuuluisi olla osana koulutusta.
|
|---|