’’Allt är roligt och inget är tråkigt’’ attityder till svenska hos elever i årskurs 6

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia asenteita kuudesluokkalaisilla on ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan. Ruotsin kielen opetus on vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaisesti aikaistettu alkamaan kuudennella luokalla. Tarkoituksena on tarkastella, onko ruotsin opetuk...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Pitkäaho, Pinja
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:swe
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75817
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia asenteita kuudesluokkalaisilla on ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan. Ruotsin kielen opetus on vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaisesti aikaistettu alkamaan kuudennella luokalla. Tarkoituksena on tarkastella, onko ruotsin opetuksen aikaistamaisella merkitystä asenteisiin. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, vaikuttavatko tietyt tekijät, kuten ystävät tai oppikirja, kuudesluokkalaisten asenteisiin ruotsia kohtaan. Asettamani tutkimuskysymykset ovat 1) Millaisia asenteita kuudesluokkalaisilla on ruotsia kohtaan? ja 2) Mitkä tekijät vaikuttavat asenteisiin ruotsin opiskelua kohtaan? Tutkimusaineisto on kerätty sähköisen kyselylomakkeen avulla yhdessä suomenkielisessä koulussa. Kyselylomake koostuu yhteensä 20 kysymyksestä, joista viimeinen on avoin kysymys. Kysymykset liittyvät asenteisiin ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan. Tutkimukseen osallistui yksi luokka. Kuudesluokkalaiset vastasivat kyselyyn anonyymisti. Tutkimusaineisto on analysoitu kvalitatiivisesti sisällönanalyysin avulla. Kysymykset on jaoteltu teemoittain kolmeen eri luokkaan: 1) asenteet ruotsin kieltä ja Ruotsia kohtaan, 2) asenteet ruotsin opiskelua kohtaan ja 3) asenteet kieltenopiskelua kohtaan. Lisäksi aineiston avoimet kysymykset on analysoitu jakamalla ne positiivisiin ja negatiivisiin. Analyysin painotus on pidetty suljetuissa kysymyksissä, joita avoimet kysymykset tukevat. Tulokset osoittavat, että kuudesluokkalaisilla on yleisesti positiivinen käsitys Ruotsista, ruotsin kielestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä, kuten opiskelusta. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että erilaisilla ulkoisilla tekijöillä, kuten oppikirjalla ja kouluviihtyvyydellä, on jonkin asteinen vaikutus kuudesluokkalaisten asenteisiin ruotsia ja sen opiskelua kohtaan. Tulokset vaikuttavat myös tukevan käsitystä, että mahdolliset negatiiviset asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan syntyvät myöhemmin kuin kuudennella luokalla. Siten opiskelun aikaistamisella voisi tulosten mukaan arvella olevan positiivinen vaikutus asenteisiin ja mahdollisesti myös oppimistuloksiin.