Kenttäkolorimetrin kahden menetelmän validointi ja vesinäytteenotto

Tämän kandidaatintutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan menetelmän validointia, vesinäytteenottoa sekä spektrofotometriaa. Kokeellisessa osuudessa käsitellään Spectroquant Move 100 -kenttäkolorimetrin soveltumista jäteyhtiö Sammakkokangas Oy:n suodatuskentän vesien analysointiin. Tutkimus...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kauranen, Heidi
Muut tekijät: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Kemian laitos, Department of Chemistry, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75652
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän kandidaatintutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan menetelmän validointia, vesinäytteenottoa sekä spektrofotometriaa. Kokeellisessa osuudessa käsitellään Spectroquant Move 100 -kenttäkolorimetrin soveltumista jäteyhtiö Sammakkokangas Oy:n suodatuskentän vesien analysointiin. Tutkimus tehtiin Keski-Suomen Ympäristöosaajat osuuskunnalle, joka muun muassa analysoi vesinäytteitä ja on myös hoitanut Sammakkokangas Oy:n suodatuskentän vesien omavalvontaa. Kolorimetrin menetelmistä tarkasteltiin kokonaisfosforin (114543) ja raudan (114549) määritysmenetelmiä. Tarkempana menetelmänä, jonka antamiin tuloksiin kolorimetrin tuloksia verrattiin, käytettiin ICP-OES:ä (induktiivisesti kytketty plasma – optinen emissio -spektrometri). Suodatuskentän toiminnan seurannassa riittää, että tulokset ovat tarkempien arvojen kanssa samaa suuruusluokkaa ja rinnakkaisnäytteillä saadut tulokset ovat lähellä toisiaan. Tutkimustuloksista havaittiin, että rautamenetelmällä tulokset ovat samaa suuruusluokkaa ICP-OES-tulosten kanssa. Fosforimenetelmällä saadut tulokset poikkesivat ICP-OES-tuloksista vähemmän kuin rautamenetelmän tulokset. Loppupäätelmäksi saatiin, että molemmat menetelmät soveltuvat käyttötarkoitukseensa.