| description |
Pohjelihakset ovat tärkeässä roolissa juoksussa voimantuotossa, ja lihasjäykkyys on yksi suorituskykyyn vaikuttava tekijät. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko pohjelihasten jäykkyydessä muutoksia harjoituskuorman lisäämisen seurauksena joko intervalliryhmällä tai volyymiryhmällä. Lihasjäykkyyden mittarina käytettiin leikkausmoduulia.
Tutkimukseen osallistui 19 kestävyysjuoksua harjoittelevaa miestä/naista. Tutkittavista naisia oli 7 ja miehiä 12 iältään 34 ± 7 vuotta. Tutkimusjakso koostui kolmen viikon kontrollijaksosta, jolloin tutkittavat jatkoivat omaa kestävyysharjoitteluaan. Tätä seurasi kahden viikon kuormitusjakso, johon tutkittavat jaettiin satunnaisesti volyymi- ja intervalliryhmään. Volyymiryhmä lisäsi harjoitusvolyymia 70 % kontrollijaksoon nähden ja harjoittelu tapahtui matalalla intensiteetillä alle aerobisen kynnyksen. Intervalliryhmä lisäsi harjoittelun intensiteettiä ja harjoitteli 5 kertaa viikossa 6 x 3 min juoksuvedoilla. Kuormitusjakson jälkeen tutkimukseen kuului vielä viikon mittainen palautusjakso. Pohjelihasten leikkausmoduulia mitattiin elastografiamenetelmällä kahdesti kontrollijakson aikana (pre1- ja pre2-mittaukset) sekä yhden kerran palautusjakson aikana (post-mittaus). Mittauksessa tutkittavan nilkkaniveltä liikutettiin passiivisesti 40°:n plantaarifleksiosta 10–20°:n dorsifleksioon riippuen tutkittavan nilkkanivelen liikkuvuudesta. Lisäksi 3000 metrin juoksutesti suoritettiin kontrollijaksolla ja palautusjaksolla.
Pohjelihasten leikkausmoduulin mittaamiseen käytetyn menetelmän toistettavuus katsottiin pre1- ja pre2-mittausten väliltä ja tulokset osoittivat sisäkorrelaation olevan maksimaalisessa dorsifleksiossa 0,688–0,828 ja 20° plantaarifleksiossa 0,350–0,592. Harjoituskuorman lisääminen ei aiheuttanut tilastollisesti merkitsevää muutosta pohjelihasten keskimääräiseen leikkausmoduuliin intervalliryhmällä (SOL: pre1=17 kPa, pre2= 18 kPa, post=15 kPa, MG: pre1=86 kPa, pre2=76 kPa, post=86 kPa, LG: pre1=44 kPa, pre2=44 kPa, post=39 kPa) tai volyymiryhmältä (SOL: pre1=16 kPa, pre2=15 kPa, post=17, MG: pre1=64 kPa, pre2=63 kPa, post=64 kPa, LG: pre1=34 kPa, pre2=41 kPa, post=38 kPa) maksimaalisessa dorsifleksiossa. Pohjelihasten leikkausmoduuliin vaikuttavista tekijöistä löytyi sukupuolen osalta tulos, jonka mukaan naisilla oli rennon lihaksen leikkausmoduuli keskimäärin suurempi kuin miehillä jokaisen lihaksen osalta (SOL p=0,008, MG p=0,001 ja LG p=0,001). Lisäksi yksittäisten lihasten leikkausmoduulin osalta löytyi tilastollisesti merkitsevä korrelaatio iän, painoindeksin sekä juoksukilometrien määrän osalta. Leikkausmoduulin muutoksia selittävistä tekijöistä löytyi negatiivinen yhteys sisemmän kaksoiskantalihaksen maksimaalisen leikkausmoduulin muutoksen ja juoksutestin muutoksen välille (r=-0.417, p=0,009).
Harjoituskuorman lisääminen ei aiheuttanut merkittävää muutosta pohjelihasten jäykkyydessä. Elastografiamenetelmällä tehtyjen mittausten toistettavuus jäi keskimäärin kohtalaiselle tasolle ja lihasten välillä oli suurta vaihtelua toistettavuudessa. Jatkotutkimusta olisi tarpeellista tehdä siitä, miten elastografiamenetelmän toistettavuutta saataisiin parannettua. Kohtalaisesta toistettavuudesta johtuen tutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti.
The purpose of this master’s thesis was to investigate does calf muscles’ stiffness changes due to increased endurance training load. Calf muscles have an important role in running and stiffness is one factor that influences performance. The shear modulus was used as a measure of muscle stiffness.
Nineteen participants (7 female/12 male) in ages 34 ± 7 years who regularly train endurance running participated this study. The study consisted of a three-week preparatory period, a two-week training period and a week recovery period. In preparatory period participants trained normally and in training period participants were divided randomly in two groups: interval-group and volume-group. Interval-group increased training intensity and trained 5 times a week 6 x 3 min HIT-sessions. Volume-group trained low-intensity running 5 times a week, and the volume increased 70 % from preparatory period. Muscle shear modulus was measured by ultrasound elastography during passive stretch from 40° plantar flexion to 10-20° dorsiflexion depending on flexibility. Elastography measurement were made three times, twice in preparatory period (pre1- and pre2-measurements) and once in recovery period (post-measurement). 3000 meter running tests were performed in preparatory period and in recovery period.
The repeatability of the elastography measurements was assessed between pre1- and pre2-measurements. Intraclass coefficient correlation was in maximal dorsiflexion 0,688–0,828 and in 20° plantar flexion 0,350–0,592. Increasing the endurance training load did not affect significantly on average calf muscles’ shear modulus in INT-group (SOL: pre1=17 kPa, pre2=18 kPa, post=15 kPa, MG: pre1=86 kPa, pre2=76 kPa, post=86 kPa, LG: pre1=44 kPa, pre2=44 kPa, post=39 kPa) or VOL-group (SOL: pre1=16 kPa, pre2=15 kPa, post=17, MG: pre1=64 kPa, pre2=63 kPa, post=64 kPa, LG: pre1=34 kPa, pre2=41 kPa, post=38 kPa) in maximal dorsi-flexion. Statistically significant difference was found in sex between women and men where in women had on average higher shear modulus in relaxed muscles than in men in all three muscles (SOL p=0,008, MG p=0,001 ja LG p=0,001). Further statistically significant correlation between calf muscle shear modulus and age, body mass index and running kilometers were found in single muscles. A negative association between change in medial gastrocnemius muscle’s shear modulus and change in 3000 m running test was found (r=-0.417, p=0,009)
Conclusion was that increasing the endurance training load did not cause significant change in calf muscle stiffness. Elastography measurements repeatability was in moderate level and between the muscles there were a large variation in repeatability. More research is needed to investigate how to improve the repeatability of the elastography method. Because of the moderate level repeatability, the results of this study should be considered critically.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Juutinen, Taija", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Finne, Tiia", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2021-05-11T05:31:09Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2021-05-11T05:31:09Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2021", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75421", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Pohjelihakset ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa juoksussa voimantuotossa, ja lihasj\u00e4ykkyys on yksi suorituskykyyn vaikuttava tekij\u00e4t. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, tapahtuuko pohjelihasten j\u00e4ykkyydess\u00e4 muutoksia harjoituskuorman lis\u00e4\u00e4misen seurauksena joko intervalliryhm\u00e4ll\u00e4 tai volyymiryhm\u00e4ll\u00e4. Lihasj\u00e4ykkyyden mittarina k\u00e4ytettiin leikkausmoduulia.\nTutkimukseen osallistui 19 kest\u00e4vyysjuoksua harjoittelevaa miest\u00e4/naista. Tutkittavista naisia oli 7 ja miehi\u00e4 12 i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 34 \u00b1 7 vuotta. Tutkimusjakso koostui kolmen viikon kontrollijaksosta, jolloin tutkittavat jatkoivat omaa kest\u00e4vyysharjoitteluaan. T\u00e4t\u00e4 seurasi kahden viikon kuormitusjakso, johon tutkittavat jaettiin satunnaisesti volyymi- ja intervalliryhm\u00e4\u00e4n. Volyymiryhm\u00e4 lis\u00e4si harjoitusvolyymia 70 % kontrollijaksoon n\u00e4hden ja harjoittelu tapahtui matalalla intensiteetill\u00e4 alle aerobisen kynnyksen. Intervalliryhm\u00e4 lis\u00e4si harjoittelun intensiteetti\u00e4 ja harjoitteli 5 kertaa viikossa 6 x 3 min juoksuvedoilla. Kuormitusjakson j\u00e4lkeen tutkimukseen kuului viel\u00e4 viikon mittainen palautusjakso. Pohjelihasten leikkausmoduulia mitattiin elastografiamenetelm\u00e4ll\u00e4 kahdesti kontrollijakson aikana (pre1- ja pre2-mittaukset) sek\u00e4 yhden kerran palautusjakson aikana (post-mittaus). Mittauksessa tutkittavan nilkkanivelt\u00e4 liikutettiin passiivisesti 40\u00b0:n plantaarifleksiosta 10\u201320\u00b0:n dorsifleksioon riippuen tutkittavan nilkkanivelen liikkuvuudesta. Lis\u00e4ksi 3000 metrin juoksutesti suoritettiin kontrollijaksolla ja palautusjaksolla.\nPohjelihasten leikkausmoduulin mittaamiseen k\u00e4ytetyn menetelm\u00e4n toistettavuus katsottiin pre1- ja pre2-mittausten v\u00e4lilt\u00e4 ja tulokset osoittivat sis\u00e4korrelaation olevan maksimaalisessa dorsifleksiossa 0,688\u20130,828 ja 20\u00b0 plantaarifleksiossa 0,350\u20130,592. Harjoituskuorman lis\u00e4\u00e4minen ei aiheuttanut tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 muutosta pohjelihasten keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen leikkausmoduuliin intervalliryhm\u00e4ll\u00e4 (SOL: pre1=17 kPa, pre2= 18 kPa, post=15 kPa, MG: pre1=86 kPa, pre2=76 kPa, post=86 kPa, LG: pre1=44 kPa, pre2=44 kPa, post=39 kPa) tai volyymiryhm\u00e4lt\u00e4 (SOL: pre1=16 kPa, pre2=15 kPa, post=17, MG: pre1=64 kPa, pre2=63 kPa, post=64 kPa, LG: pre1=34 kPa, pre2=41 kPa, post=38 kPa) maksimaalisessa dorsifleksiossa. Pohjelihasten leikkausmoduuliin vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyi sukupuolen osalta tulos, jonka mukaan naisilla oli rennon lihaksen leikkausmoduuli keskim\u00e4\u00e4rin suurempi kuin miehill\u00e4 jokaisen lihaksen osalta (SOL p=0,008, MG p=0,001 ja LG p=0,001). Lis\u00e4ksi yksitt\u00e4isten lihasten leikkausmoduulin osalta l\u00f6ytyi tilastollisesti merkitsev\u00e4 korrelaatio i\u00e4n, painoindeksin sek\u00e4 juoksukilometrien m\u00e4\u00e4r\u00e4n osalta. Leikkausmoduulin muutoksia selitt\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyi negatiivinen yhteys sisemm\u00e4n kaksoiskantalihaksen maksimaalisen leikkausmoduulin muutoksen ja juoksutestin muutoksen v\u00e4lille (r=-0.417, p=0,009).\nHarjoituskuorman lis\u00e4\u00e4minen ei aiheuttanut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta pohjelihasten j\u00e4ykkyydess\u00e4. Elastografiamenetelm\u00e4ll\u00e4 tehtyjen mittausten toistettavuus j\u00e4i keskim\u00e4\u00e4rin kohtalaiselle tasolle ja lihasten v\u00e4lill\u00e4 oli suurta vaihtelua toistettavuudessa. Jatkotutkimusta olisi tarpeellista tehd\u00e4 siit\u00e4, miten elastografiamenetelm\u00e4n toistettavuutta saataisiin parannettua. Kohtalaisesta toistettavuudesta johtuen tutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua kriittisesti.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The purpose of this master\u2019s thesis was to investigate does calf muscles\u2019 stiffness changes due to increased endurance training load. Calf muscles have an important role in running and stiffness is one factor that influences performance. The shear modulus was used as a measure of muscle stiffness.\nNineteen participants (7 female/12 male) in ages 34 \u00b1 7 years who regularly train endurance running participated this study. The study consisted of a three-week preparatory period, a two-week training period and a week recovery period. In preparatory period participants trained normally and in training period participants were divided randomly in two groups: interval-group and volume-group. Interval-group increased training intensity and trained 5 times a week 6 x 3 min HIT-sessions. Volume-group trained low-intensity running 5 times a week, and the volume increased 70 % from preparatory period. Muscle shear modulus was measured by ultrasound elastography during passive stretch from 40\u00b0 plantar flexion to 10-20\u00b0 dorsiflexion depending on flexibility. Elastography measurement were made three times, twice in preparatory period (pre1- and pre2-measurements) and once in recovery period (post-measurement). 3000 meter running tests were performed in preparatory period and in recovery period.\nThe repeatability of the elastography measurements was assessed between pre1- and pre2-measurements. Intraclass coefficient correlation was in maximal dorsiflexion 0,688\u20130,828 and in 20\u00b0 plantar flexion 0,350\u20130,592. Increasing the endurance training load did not affect significantly on average calf muscles\u2019 shear modulus in INT-group (SOL: pre1=17 kPa, pre2=18 kPa, post=15 kPa, MG: pre1=86 kPa, pre2=76 kPa, post=86 kPa, LG: pre1=44 kPa, pre2=44 kPa, post=39 kPa) or VOL-group (SOL: pre1=16 kPa, pre2=15 kPa, post=17, MG: pre1=64 kPa, pre2=63 kPa, post=64 kPa, LG: pre1=34 kPa, pre2=41 kPa, post=38 kPa) in maximal dorsi-flexion. Statistically significant difference was found in sex between women and men where in women had on average higher shear modulus in relaxed muscles than in men in all three muscles (SOL p=0,008, MG p=0,001 ja LG p=0,001). Further statistically significant correlation between calf muscle shear modulus and age, body mass index and running kilometers were found in single muscles. A negative association between change in medial gastrocnemius muscle\u2019s shear modulus and change in 3000 m running test was found (r=-0.417, p=0,009)\nConclusion was that increasing the endurance training load did not cause significant change in calf muscle stiffness. Elastography measurements repeatability was in moderate level and between the muscles there were a large variation in repeatability. More research is needed to investigate how to improve the repeatability of the elastography method. Because of the moderate level repeatability, the results of this study should be considered critically.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2021-05-11T05:31:09Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2021-05-11T05:31:09Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2021", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "75", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "lihasj\u00e4ykkyys", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "leikkausaaltoelastografia", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Kest\u00e4vyysharjoituskuorman lis\u00e4\u00e4misen vaikutus pohjelihasten j\u00e4ykkyyteen", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202105112706", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Biomekaniikka", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Biomechanics", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5012", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lihakset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyysjuoksu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyysharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "j\u00e4ykkyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "juoksu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
|