| Summary: | Tutkielman tavoitteena on selvittää anonyymiin rekrytointiin liitettyjä näkemyksiä rekrytointisyrjinnän kontekstissa. Huomio kiinnittyy siihen, millaisena keinona anonyymi rekrytointi nähdään rekrytointisyrjinnän ehkäisijänä sekä siihen, millaisin perustein sen käyttöä rekrytointiprosesseissa kannatetaan ja vastustetaan. Aineisto koostuu Ylen, Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Ilta-Lehden verkkosivuilla käydyistä 13 verkkokeskustelun kommenteista, jotka ilmentävät näkemystä anonyymista rekrytoinnista. Tutkielman metodina on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkielman taustoituksessa kuvataan aiemman tutkimuksen valossa työelämässä ja tarkemmin työhönotossa tapahtuvaa syrjintää sekä avataan anonyymin rekrytoinnin käsitettä. Tutkielman päätutkimuskysymyksenä on, miten anonyymi rekrytointi nähdään rekrytointisyrjinnän näkökulmasta? Tulokset osoittavat, että anonyymia rekrytointia sekä kannatettiin että vastustettiin keinona vaikuttaa työnhaussa tapahtuvaan syrjintään. Anonyymia rekrytointia kannatettiin erityisesti koettuihin syrjintäkokemuksiin nojaten. Lisäksi anonyymin rekrytoinnin nähtiin kiinnittävän huomiota enemmän osaamiseen ja rationalisoivan rekrytointiprosessia. Anonyymia rekrytointia vastustettiin erityisesti, sillä se nähtiin hyödyttömänä keinona puuttua rekrytointisyrjintään. Näkemys hyödyttömyydestä perustui erityisesti siihen, että syrjinnän nähtiin siirtyvään rekrytointiprosessin seuraavaan vaiheeseen. Lisäksi tulokset osoittivat, että anonyymiin rekrytoinnin käyttöön liittyy väärinymmärrystä. Yleinen johtopäätös on, että anonyymin rekrytoinnin vaikuttavuudesta työnhaussa tapahtuvaan rekrytointisyrjintään tarvitaan lisää tutkimusta, sillä anonyymi rekrytointi nähtiin edelleen ristiriitaisessa valossa. Vaikka yleistettäviä johtopäätöksiä ei voi vetää, myönteisyys anonyymia rekrytointia kohtaan antaa suuntaa siitä, että rekrytointiin kaivataan lisää yhdenvertaisuutta.
|
|---|