| Summary: | Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimme luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ohjattujen luokanopettajaharjoitteluiden stressitekijöistä ja niistä selviämisestä sekä heidän näkemyksiään luokanopettajan työn stressitekijöistä ja stressistä selviytymisen
keinoista. Vastauksia tarkastellessamme kiinnitimme huomiota siihen, miltä osin opiskelijat ajattelivat näiden tekijöiden eroavan ja miltä osin pysyvän samankaltaisina työelämään siirryttäessä. Aihetta on tärkeä tutkia, koska parhaimmillaan tulokset voivat auttaa luokanopettajakoulutuksen kehittämistä siten, että opiskelijat saavat parempia valmiuksia vastata työelämän stressiin. Tutkimuksemme tuo näkyväksi keinoja, joiden
opiskelijat ovat kokeneet auttavan harjoitteluiden stressistä selviämiseen.
Toteutimme kvalitatiivisen tutkimuksen haastattelemalla kuutta luokanopettajaopiskelijaa eräästä suomalaisesta yliopistosta. Tutkittavistamme viisi oli naisia ja yksi
mies. Analysoimme litteroidun aineiston laadullista sisällönanalyysiä käyttäen.
Aineistostamme nousi esiin neljä teemaa, joihin liittyviä asioita opiskelijat mainitsivat sekä harjoitteluiden että luokanopettajan työn yhteydessä mahdollisina stressitekijöinä. Nämä teemat olivat oman riittävyyden kyseenalaistaminen, oppilaisiin liittyvät
tekijät, vuorovaikutuksen haasteet ja ajanhallinnan pulmat. Lisäksi haastatteluissa mainittiin asioita vain harjoitteluiden stressitekijöinä tai vain luokanopettajan työn stressitekijöinä. Stressistä selviytymisen keinoista puhuttaessa yhteisiä teemoja harjoitteluissa
ja luokanopettajan työssä olivat ohjaajien, vertaisten ja työyhteisön tuki sekä yhteistyö, psyykkaus, ajatusmallit ja itsensä kehittäminen sekä ajankäytön rajaus ja vapaa-aika.
Näiden lisäksi haastatteluissa mainittiin asioita vain harjoitteluihin tai vain luokanopettajan työhön liittyvinä stressistä selviytymisen keinoina. Tutkimuksemme perusteella opetusharjoitteluihin ja näkemyksiin luokanopettajan työstä liittyy runsaasti stressitekijöitä. Opiskelijat ovat kuitenkin löytäneet itselleen sopivia stressistä selviytymisen keinoja, kuten sosiaalisen tuen etsimisen sekä ajankäytön rajaamisen, joiden ajattelevat olevan käyttökelpoisia keinoja myös työelämässä.
|
|---|