| Summary: | Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia vaikutuksia läheisellä kohdekielisellä kielialueella on toisen kotimaisen kielen
kielenoppimismotivaatioon suomalaisissa lukio-opiskelijoissa. Kohdealueena tutkimuksessa on keskisuuri kunta Suomen Meri Lapissa. Alueelta on noin 30 kilometrin matka Suomen ja Ruotsin väliselle valtionrajalle. Tutkimuksen kohderyhmänä on
keskisuuren lukion toisen ja kolmannen vuosikurssin täysi-ikäiset opiskelijat.
Tutkimuksen materiaalinkeruumetodina ovat puolistrukturoidut teemahaastattelut, jotka suoritettiin kahtena kolmen henkilön
ryhmähaastatteluna. Haastattelut koostuivat n. 15 kysymyksestä, jotka liittyivät haastateltavien opiskeluun ja suhtautumiseen ruotsin
kieleen. Haastattelut äänitettiin ja litteroidut aineistot analysoitiin sisällönanalyysin keinoin tutkimuskysymysten valossa.
Yksityisyydensuojan takaamiseksi kohdekunnan ja lukion nimi jätetään julkaisematta ja äänitteet tuhottiin analysoinnin jälkeen.
Tutkimuskysymykset, joille tutkimus rakentuu, ovat seuraavat: 1. Hyödyntävätkö oppijat kohdekielistä kielialuetta
kielenosaamisessaan? 2. Missä määrin haastateltavat käyttävät ruotsia valtionrajan läheisyydessä? 3. Vaikuttaako rajan läheisyys
kohdekielen oppimismotivaatioon?
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että läheinen kohdekielinen kielialue ei merkittävästi lisää motivaatiota ruotsin kielen oppimista
kohtaan. Haastateltavien vastauksista käy ilmi, että opettajalla ja kielenopetuksessa käytettävillä työtavoilla on suurempi vaikutus
kielenoppimis- ja -opiskelumotivaatioon. Ruotsissa ja eritoten läheisellä kauppa-alueella, Haaparannalla, asioidessa useimmiten
käyttökieleksi valikoituu suomi tai englanti. Haastateltavat kokevat, että asioidakseen ruotsiksi esimerkiksi vapaa-ajan ostosten
yhteydessä tulisi heidän sanastonsa ja kielikompetenssinsa olla laajempaa.
|
|---|