La scolarisation des élèves handicapés et son traitement dans trois articles du Point, du Figaro et du Monde

Kehitysvammaisten lasten sijoittaminen ”normaaleihin” oppimisympäristöihin ja kouluihin on vuosien saatossa kasvanut. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että näin voimme vähentää esimerkiksi lapsen syrjäytymisriskiä yhteiskunnasta. Tämä muutos kouluissa on luonut erilaisia ongelmia niin kouluille ja op...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Mäkinen, Sanni
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fra
Julkaistu: 2021
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75220
Kuvaus
Yhteenveto:Kehitysvammaisten lasten sijoittaminen ”normaaleihin” oppimisympäristöihin ja kouluihin on vuosien saatossa kasvanut. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että näin voimme vähentää esimerkiksi lapsen syrjäytymisriskiä yhteiskunnasta. Tämä muutos kouluissa on luonut erilaisia ongelmia niin kouluille ja opettajille kuin oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Tässä tutkielmassa perehdymme hiukan syvemmin kehitysvammaisten lasten oikeuksiin Ranskassa ja siihen, miten ranskalaisten lehtien verkkojulkaisuissa on käsitelty näiden lasten koulutustilannetta vuoden 2005 lakimuutosten jälkeen. Tutkimusaineistomme koostuu kolmesta eri ranskalaismedian artikkelista, jotka käsittelevät aihetta eri toimijoiden näkökulmista. Artikkelit ovat julkaistu kolmen eri ranskalaislehden, Le Monden, Le Pointin sekä Le Figaron, verkkojulkaisuissa. Analysoimme aineistoa diskurssianalyysin avulla, sillä se sopii laadullisena tutkimusmetodina artikkeleiden analysoimiseen ja mahdollistaa tulkitsevan sekä kattavan analyysin. Pilkoimme artikkeleita pienempiin osiin ja havaitsimme sitä kautta yleiskuvalle merkityksellisiä tekstikappaleita, joita esitämme analyysikappaleessa. Onko kehitysvammaisten lasten koulutustilannetta kuvailtu negatiivisesti vai toiveikkaasti? Entä millaisen yleiskuvan artikkelit tilanteesta luovat ja miten nämä kuvat lopulta muodostuvat? Tutkittuamme artikkeleita huomasimme, että jokaisella artikkelilla oli melko yhtenevä mielipide kehitysvammaisten lasten koulutuksesta ja sen nykyisestä tilanteesta. Artikkeleissa esiintynyt kritiikki kohdistui lähinnä inkluusion ja integraation toteutumiseen kouluissa. Perheiden, vanhempien ja opettajien ahdistuneisuus sekä huoli olivat toistuvasti esillä. Yleiskuva, jonka artikkeleista saimme, oli näiden tekstinäytteiden perusteella lohduton. Tilanne on hankala kaikille osapuolille ja muutosta vaaditaan, mutta suoranaisia ideoita muutoksen toteuttamiseen ei artikkeleissa mainittu. Le Monde ja Le Point lehtien artikkelit kuvasivat tilannetta sana- ja lausetasolla huomattavasti rikkaammin ja monipuolisemmin kuin artikkeli, joka oli julkaistu Le Figarossa. Yhteenvedossa pohdimme lisäksi, millaiset ulkoiset asiat saattoivat vaikuttaa saamiimme tuloksiin.