| Summary: | Tutkimuskohteena on Kalasataman keskuksen tornitaloprojekti Helsingissä. Lähestymistapa on kulttuuriympäristöllinen ja kaupunkikuvallinen. Kalasataman metroaseman yhteyteen rakennetaan kahdeksan tornitaloa, joista korkein on 134-metriä. Olemassa olevaa asemakaavaa jouduttiin muuttaman, jotta suunnittelukilpailun voittanut SRV:n ehdotus voitiin toteuttaa. Keskus on osa uutta Kalasataman kaupunginosaa, joka rakentuu entisen teollisuuden ja sata-matoiminnan hallitseman Sörnäisten alueelle. Ympäristöään huomattavasti korkeammat tornitalot vaikuttavat kaupunkikuvaan, lähiympäristön kokemiseen ja kaukomaisemaan. Lähistöllä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi määritelty Suvilahden alue. Helsinki on ominaispiirteiltään melko matala, ja merellinen Helsinki on määritelty kansallismaisemaksi.
Tutkielma kattaa ajallisesti koko prosessin Helsingin kaupungin toteutuskilpailusta voittajan valintaan ja asemakaavamuutokseen 2009-2012. Analyysi kohdistuu asemakaavamuutoksen prosessiin. Tutkimusaineistona on kaupunkisuunnittelun prosessin synnyttämä julkinen materiaali. Tutkimusmenetelmänä on kriittinen diskurssianalyysi. Tutkielma pyrkii selvittämään, miten uusi keskus sijoittuu osaksi kaupunkihistoriaa ja kaupunkikuvan muutosta, miten kulttuuriympäristö määrittyy, miten prosessi eteni ja miten vaikutuksia kaupunkiympäristöön, kaupunkikuvaan ja kaupunkimaisemaan arvioidaan ja miten niistä puhutaan.
Kaavamuutokseen liittyvät aineisto esittelee kulttuuriympäristöllisiä vaikutuksia ja niiden johtopäätökset tukevat tornitaloprojektia. Kaupunginmuseon lausunnot heijastelivat erilaista suhtautumista rakentamisen vaikutuksiin kuin kaupunkisuunnitteluviraston aineistot. Prosessin aikaisessa keskustelussa on erotettavissa viisi erilaista diskurssia, jotka osin läpileikkaavat toisiaan: Kulttuuriperintöarvojen diskurssi (tai Historiallisen kaupungin diskurssi), Urbaa-nin kaupungin diskurssi (tai Urbaanin kehityksen diskurssi), Maamerkkidiskurssi, Asiantuntijuuden (tai Selvitysten diskurssi) sekä Muutoksen diskurssi.
Korkean rakentamisen motiivina voi olla esim. imagorakentaminen, pyrkimys tiiviiseen ja tehokkaaseen kaupunkiin tai taloudellinen voitontavoittelu. Globalisaation aikakaudella kaupungit uhkaavat samankaltaistua, toisaalta paikallisuus korostuu. Minkä arvojen perusteella Helsinki rakentuu? Kalasataman keskus on ensimmäinen suuremman mittaluokan tornitaloprojekti Helsingissä ja sille luodaan suuri odotuksia - tavoitellaan maamerkkiä ja porttia kau-punkiin, kaupunkikulttuurillista ja maisemallista symbolia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei tornitalojen vaikutusten todellisesta merkityksestä käyty kunnollista keskustelua.
|
|---|