Yhteenveto: | Tutkimustehtävänäni on selvittää, mitkä ihmisoikeudet näyttäytyvät keskeisinä
gerontologisessa sosiaalityössä ja millä tavoin gerontologiset sosiaalityöntekijät tekevät
rakenteellista sosiaalityötä edistääkseen näitä ikääntyneiden keskeisiä ihmisoikeuksia.
Tarkastelen gerontologista sosiaalityötä ja ihmisoikeuksia sosiaalityön
ihmisoikeusasiantuntijuuden ja ihmisoikeuksiin perustuvan sosiaalityön käytännön
viitekehyksessä sekä ihmisoikeuksien edistämistä gerontologisessa sosiaalityössä
rakenteellisen sosiaalityön ja sen tehtäväalueiden viitekehyksessä.
Tutkimukseni on laadullinen ja se perustuu kirjallisuuden lisäksi itse keräämääni aineistoon,
joka koostuu seitsemän gerontologisen sosiaalityöntekijän teemahaastattelusta.
Haastateltavat sain Sosiaalityön uraverkosto -Facebook-ryhmän kautta haastattelupyynnön
avulla. Litteroidun aineiston analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Keskeisiksi ihmisoikeuksiksi nousevat itsemääräämisoikeus, oikeus osallisuuteen, oikeus
sosiaaliturvaan ja riittävään toimeentuloon, oikeus riittäviin ja tarpeen mukaisiin palveluihin
ja välttämättömään hoivaan, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja
turvallisuuteen, oikeus tasavertaiseen kohteluun ja ihmisarvoiseen elämään sekä
oikeusturva. Itsemääräämisoikeus, osallisuus ja köyhyys nousevat ihmisoikeuskysymyksinä
haastatteluissa eniten esille.
Jokaisessa haastattelussa tulee esiin ainakin jokin tapa, jolla sosiaalityöntekijä edistää
ikääntyneiden oikeuksia rakenteellisen sosiaalityön avulla. Asioiden edistäminen esimiehen
kautta on yleisin tapa vaikuttaa rakenteisiin, mutta myös tiedonkeruuta tehdään ja
osallistutaan kehittämisen työryhmiin.
Sosiaalityöntekijät edistävät ikääntyneiden keskeisiä ihmisoikeuksia, vaikka asiakastyö ja
siinä tehtävä yksittäisten asiakkaiden oikeuksien edistäminen korostuukin suhteessa
rakenteelliseen sosiaalityöhön. Tutkimustuloksiani voidaan hyödyntää ikääntyneiden
palveluita ja niiden rakenteita sekä rakenteellista sosiaalityötä kehitettäessä.
Jatkotutkimukselle on tarvetta ainakin ikääntyneiden ihmisoikeusongelmien ratkaisujen
löytämiseksi ja rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä.
|