| Summary: | Tutkielman tarkoitus on yhdistää Julian Savulescun (ihmis-)alkioiden valintaa koskeva moraaliperiaate ja moderni geeniteknologia sekä selvittää tämän synteesin teoreettisia sekä käytännöntason seurauksia. Yhtäältä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan, miten Savulescun
moraaliperiaate muuttuu synteesin seurauksena teoreettisella tasolla, jonka selvittämiseksi on
ensin analysoitava esiin moraaliperiaatteen taustalla oleva teoreettinen kehys. Toisaalta tarkoituksena on selvittää, mitä käytännön seurauksia modernin geeniteknologian hyödyntämisellä tässä Savulescun moraaliperiaatteen viitoittamassa kehyksessä olisi geeniteknologiaa
soveltavassa yhteiskunnassa. Päälähteinä tutkielmassa käytetään Savulescun moraaliperiaatetta käsitteleviä artikkeleita, joita tutkitaan filosofisen analyysin keinoin. Synteesin muodostaminen tehdään Blanca Rodríguez Lópezin artikkelin pohjalta.
Tutkielma lähtee liikkeelle Savulescun moraaliperiaatteen esittelystä ja sen teoreettista
perustaa selvitetään siihen kohdistuneiden kriittisten sekä puolustavien näkökantojen kautta.
Seuraavaksi käydään läpi modernin geeniteknologian käsitettä, johon Savulescun moraaliperiaate sitten yhdistetään. Synteesistä seuraa muutoksia Savulescun moraaliperiaatteeseen teoreettisella tasolla, joita eritellään suhteessa aikaisempaan analyysiin. Alkion identiteettiin liittyvä ongelma havaitaan tärkeäksi teoreettiseksi konseptiksi alkion valinnan ja geneettisen
muuntelun välillä.
Sitten siirrytään tarkastelemaan geeniteknologialla päivitetyn Savulescun moraaliperiaatteen käytännön vaikutuksia Robert Nozickin viitoittaman ”geneettisen supermarketin” ajatuskokeen avulla. Esille tuodaan monia käytännöntason haasteita, joita geeniteknologialla
päivitetyn moraaliperiaatteen soveltaminen aiheuttaisi sitä hyödyntävässä yhteiskunnassa.
Näistä tärkeimmät ovat potentiaaliset kollektiivisen toiminnan ongelmat, jotka voivat johtaa
vakaviin seurauksiin, mikäli niihin ei reagoida ennaltaehkäisevästi. Tärkeinä ongelmakohtina
voidaan nähdä myös tasa-arvoon ja geeniteknologian sääntelyn käytännön toteutukseen liittyvät haasteet. Positiivisina yhteiskunnallisina seurauksina voidaan puolestaan muun muassa
nähdä kansalaisten terveyden kohentuminen ja vakavien perinnöllisten sairauksien vähentyminen.
Tutkimuksen tavoitteena on luoda ennalta käsin analyysi siitä, minkälaisia käytännön
seurauksia geeniteknologian käyttöönottoon liittyy, kun se toteutetaan Julian Savulescun moraaliperiaatteen viitoittamana. Ennalta siksi, että geeniteknologiaa ei vielä ole turvallista
käyttää ihmisen perimän muuntelemiseen. Savulescun moraaliperiaate puolestaan on valikoitunut sovellettavaksi moraalisäännöksi siihen kohdistuneen laajan akateemisen vuoropuhelun perusteella. Johtopäätöksenä todetaan, että Savulescun moraaliperiaate ja moderni geeniteknologia on
mahdollista yhdistää, mutta tämän yhdistelmän käytännön toteutukseen liittyy erityisiä ongelmia, jotka vaativat huomiota ennen kuin periaatetta on mielekästä soveltaa tositilanteessa.
Kollektiivisen toiminnan ongelmat sekä sääntelyyn ja tasa-arvoon kytköksissä olevat haasteet hankaloittavat Savulescun moraaliperiaatteen toteuttamista käytännössä. Lopputulemana
on puntaroitava geeniteknologian hyötynäkökulmia ja sen käyttöön jonkin moraaliperiaatteen kautta sidoksissa olevia ongelmia.
|
|---|