Blödmann und Putzfrau Verweis auf das Geschlecht in deutschsprachigen substantivischen Komposita

Saksan kielessä on monia yhdyssanoja, jotka viittaavat henkilön sukupuoleen. Monet näistä sanoista ovat vanhoja ja muotoutuneet historian kuluessa. Yhteiskunnallisten muutosten, kuten uuden sukupuolipolitiikan, takia jotkut näistä yhdyssanoista eivät välttämättä ole enää soveltuvia nyky-yhteiskuntaa...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Aronen, Sirke
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:deu
Published: 2021
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75144
Description
Summary:Saksan kielessä on monia yhdyssanoja, jotka viittaavat henkilön sukupuoleen. Monet näistä sanoista ovat vanhoja ja muotoutuneet historian kuluessa. Yhteiskunnallisten muutosten, kuten uuden sukupuolipolitiikan, takia jotkut näistä yhdyssanoista eivät välttämättä ole enää soveltuvia nyky-yhteiskuntaan ja -kieleen. Myös naisten asema on parantunut ja heidän työskentelynsä kodin ulkopuolella yleistynyt. Tutkimuksen tavoite on selvittää, mitkä ovat yleisimmät substantiiviset yhdyssanat, jotka päättyvät morfeemeihin -mann ja -frau. Eri vuosilta kerätyn aineiston perusteella tarkastellaan, miten kieli on ajan saatossa muuttunut. Tutkimuksessa otetaan selvää myös, käytetäänkö vahvasti sukupuolisidonnaisia yhdyssanoja, kuten esimerkiksi sanaa Hausfrau, vielä nykyäänkin runsaasti. Tutkielman teoriaosassa käydään läpi Bobillonin (1992) ja Petterssonin (2011) tutkimustuloksia sukupuoleen viittaavien yhdyssanojen merkityksistä sekä syitä kielen mahdolliseen muutokseen sukupuolineutraalimmaksi. Joidenkin yhdyssanojen määritelmät eivät kuitenkaan enää täsmää Bobillonin tutkimuksen kanssa, koska joillekin maskuliinisille yhdyssanoille voi nykyisin löytyä naispuolinen vastine. Yhdyssanojen sukupuolisidonnaisuuteen löytyy yleensä jokin selitys, ja tätä seikkaa avataan lisää tässä tutkimuksessa. Tutkimus toteutetaan käyttämällä menetelmänä korpusnalyysiä. IDS-Mannheimin DeReKo- korpusaineistosta luotiin kolme erillistä korpusaineistoa vuosien 1967, 1992 ja 2018 teksteistä. Kussakin aineistossa tehdään haku -mann- ja -frau- päätteisistä yhdyssanoista sekä analysoidaan saatuja tuloksia. Tutkimuksesta ilmenee, että kielen muutokset ovat helpompia havaita morfeemiin -frau päättyvien yhdyssanojen kohdalla, sillä morfeemiin -mann päättyvien sanojen teemoissa ei ole suurta vuosikohtaista vaihtelua.