Sosiaalipäivystys osana sosiaalipalveluja tutkimus tavoista organisoida virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys kunnissa

Tutkielman tarkoituksena on tarkastella kuntien tapaa organisoida virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys. Keskityn työssäni Etelä-Savon Mikkelin seutukunnan ja Kymenlaakson kuntiin, joissa sosiaalipäivystys järjestetään kuntayhtymässä, isäntäkuntaperiaatteella tai kunnan omana toimintana. Pilotte...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Eriksson, Anne
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2017
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74859
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tarkoituksena on tarkastella kuntien tapaa organisoida virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys. Keskityn työssäni Etelä-Savon Mikkelin seutukunnan ja Kymenlaakson kuntiin, joissa sosiaalipäivystys järjestetään kuntayhtymässä, isäntäkuntaperiaatteella tai kunnan omana toimintana. Pilotteina tutkimuksen parantamisessa toimivat Askolan sekä Luumäen ja Savitaipaleen kunnat. Tein asiantuntijahaastattelut puolistrukturoidusti haastattelemalla kunnan sosiaalijohdon tai kuntajohdon edustajia. Lähetin etukäteen sähköpostitse työni esittelyn, haastattelupyynnön ja kysymysteemat kunnan sosiaalijohdon edustajalle tai kunnanjohtajalle. Tukeuduin päämies-agenttiteoriaan hahmottaessani toimijoiden erilaisia tavoitteita ja yhteisiä päämääriä. Teoria auttaa näkemään erilaisia näkökulmia, mutta konsensusta korostavassa yhteistyössä eriäviä ajatuksia tai toimintatapoja ei juuri esiintynyt. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Vastauksista etsin yhteisiä näkemyksiä ja merkittäviä eroja kuntatoimijoiden välillä säädöksiin peilaten. Etelä-Savossa Essote-kuntayhtymän myötä pienistä kunnista on kadonnut kunnan oma sosiaalijohto, mikä hankaloittaa kehitystyötä ja toiminnan seurantaa sekä oman kunnan tarpeiden esillä pitämistä. Omistajaohjaus keskittyy taloudellisuuteen ja luvuin osoitettavaan toiminnan tehokkuuteen. Kymenlaaksossa kunnan sosiaalijohto osallistuu aktiivisesti kehittämiseen, joka perustuu asiantuntijoiden keskusteluun. Sosiaalipäivystys on osa sosiaalipalvelua eikä sitä arvioida erikseen kuntien sopimuksissa. Toteuttaja täyttää lain määräykset eikä omistajaohjausta juuri käytetä sisältöön. Kuntajohtajat ovat neuvotelleet sopimukset, mutta toiminnan vakiintuessa keskustelut koskevat pääosin käytännön päivystystoimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuusitus (SOTE-uudistus) on ollut eteläsavolaisen Essoten monitoimijapäivystyksen kehittämisessä taustatekijänä, mallista etsitään valtakunnallista ratkaisua. Kymenlaaksossa on keskitytty terveydenhuollon kysymyksiin ja sosiaalipäivystystä on vasta alettu pohtia.