| Summary: | Tässä tutkimuksessa tutkittiin rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden käsityksiä ja kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta peruskoulussa 2020-luvulla. Tutkimuk-sen tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia rehtoreilla ja apulaisrehtoreilla on työhyvinvoinnin johtamisesta sekä millaisia erityispiirteitä työhyvinvoinnin johtamisessa on 2020-luvun peruskoulussa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena lähestyen tutkimusongelmaa fenomenologis-hermeneuttisesti. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa peruskoulun rehtorina tai apulaisrehtorina toimivaa tai toiminutta henkilöä. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, jotka litteroitiin ja analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että rehtorit ja apulaisrehtorit käsittivät työhyvinvoinnin johtamisen kouluyhteisön tarkoituksenmukaisena toimintana sekä koko kouluyhteisön yhteisenä asiana. He kokivat, että työhyvinvointi on kokonaisvaltainen asia, johon vaikuttavat työpaikalla koettu työhyvinvointi sekä siviilielämän hyvinvointi. Rehtorit ja apulaisrehtorit kokivat, että työhyvinvoinnilla on yhteys koko kouluyhteisön hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin johtamisen erityispiirteenä 2020-luvun peruskoulussa nousi esiin jatkuva muutos. Esimiestyö on muuttuvaa ja haasteellista. Sen tulisi vastata työntekijöiden erilaisiin tarpeisiin, mikä on haastava tehtävä. Tämä tutkimus vahvisti aiempia tutkimuksia erilaisista johtamistyyleistä. Vuorovaikutukseen perustuvalla ja kontekstin perusteella määräytyvällä johtamistyylillä saavutetaan tehokkaita johtamistuloksia.
|
|---|