| Summary: | Työhyvinvointi on monisyinen, ensikädessä yksilöstä, työyhteisöstä ja organisaatiosta sekä näiden yhteispelistä syntyvä kokonaisuus. Työhyvinvointi mielletään henkiseksi käsitteeksi, mutta sen kääntyessä päälaelleen voi työ aiheuttaa myös fyysistä pahoinvointia. Jokaisella yksilöllä on omasta työssä jaksamisestaan oma henkilökohtainen kokemuksensa, jolle hän luo merkityksensä.
Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan sitä, minkälaisia kokemuksia korkeakouluissa opettavilla fysioterapiaopettajilla on työhyvinvoinnista. Aineistona työssä on kolme puolistrukturoitua ryhmähaastattelua ja yhteensä seitsemän haastateltavaa. Aineisto on kerätty tammi-maaliskuussa 2018. Analyysin lähestymistapa on fenomenologinen. Fenomenologiassa ollaan kiinnostuneita kokemuksesta, erityisesti yksilön kokemuksesta ja sen kautta nousevista merkityksistä. Menetelmä korostaa tutkijan avoimuutta ja ennakko-oletuksista pidättäytymistä.
Tulokset on kuvattu Spiegelbergin (1978) seitsenportaisen merkitysanalyysin avulla. Se alkaa aineistoon tutustumisesta ja kokonaisuuden intuitiivisesta ymmärtämisestä. Seuraavaksi kuvataan aineistosta nousevat työhyvinvoinnin merkitykset ja kokemusten merkityskokonaisuudet, minkä jälkeen edetään merkitysten sisäisten suhteiden muodostumiseen ja lopulta merkitysverkostojen muodostamaan synteesiin ja koko ilmiön tulkintaan.
Työstä nousi viisi yhteistä merkityskokonaisuutta: 1) Työn ja yhteisön sisältö (k)antaa, 2) Usko omanarvontuntoon, 3) Uudet asiat vievät eteenpäin, 4) Velvollisuuksien ja arvostuksen puutteen kuorma ja 5) Tulevaisuuden, digitalisaation ja resurssien tuoma huoli. Merkityskokonaisuudet nivoutuvat synteesiksi, jossa kaikki yhteiset – ja tätä kautta yksilölliset – merkityskokonaisuudet ovat jollain tapaa merkityssuhteessa keskenään. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna uusina tuloksia nousivat huoli tulevaisuudesta, kuten fysioterapia-alan arvostus, ydinosaamisen kapeneminen sekä digitalisaation tuomat haasteet, kuten ajassa pysyminen ja se, että digiteknologia kuormittaa opetusta. Fysioterapiaopettajan työssä esiintyi myös kokemuksia täydennyskoulutuksen haasteista, kuten sen kestoon ja laatuun liittyvät seikat; näiden vaikutusta työhyvinvointiin tulisi jatkossa tutkia enemmän. Fysioterapiaopettajien työhyvinvointia ei ole tiettävästi aikaisemmin tutkittu siten, että se olisi ollut ainoa kiinnostuksen kohde tutkimuksessa.
Well-being at work is a complex entity, which is primarily dependent on the persons themselves, the work community and the organization but also on the interplay of all of them. Well-being at work is a concept, which is perceived as a psychological one, but work can also cause physiological ill-being. Every individual has their own experience of their well-being at work, for which they create their own meaning.
The purpose of this master’s thesis is to study how higher education physiotherapy teachers experience well-being at work. The data includes three semi-structured group interviews; altogether seven informants were interviewed. The data was collected in January – March 2018. The methodological approach is phenomenology. Phenomenology focuses on the experience and especially on an individual's experience and the meanings the individual assigns to the experience. The method emphasizes the researcher’s openness and the researcher’s freedom from the influence of preconceived ideas.
The results were analyzed using Spiegelberg’s seven step analysis of meaning. The analysis begins with getting to know the data and with the intuitive understanding of the phenomenon. The next phase is to describe the meanings of the phenomenon, here that is well-being at work, and the meaning entities of the experiences. After that, inner relations are identified. In the end, there is the synthesis of the meaning entitiesand and their interconnectedness and finally the interpreting of the meaning of the phenomenon.
The results of this study revealed five meaning entities that describe the physiotherapy teachers’ well-being at work. The meaning entities are 1) The importance of the content of the work itself and the work community, 2) Belief in self-esteem 3) New things carry you forward 4) Duties and lack of respect 5) The concern about the future, digitalization and resources. The meaning entities form a synthesis, which gathers all – both individual and shared – meaning entities into a whole. Compared to former studies, there are new findings: concern about the future, ie. concern about the respect for the physiotherapy teachers’ profession, the narrowing of the core competence, difficulties with digitalization, ie. how to stay up-to-date with digitalization and how it increases the workload in teaching. There were also challenges in physiotherapy teachers’ work in further education, ie. the quality and time spent in further education and how these factors impact well-being at work. These issues merit further studies. To the knowledge of this master's thesis writer, physiotherapy teachers’ well-being at work has not been studied before with it as the main focus of the study.
|
|---|