Al-Holin suomalaislapset eduskunnan täysistuntopuheenvuoroissa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kansanedustajat puhuvat eduskunnan täysistunnoissa al-Holin pakolaisleirillä elävistä lapsista. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella sitä, miten puheenvuorot suhteutuvat lapsen oikeuksiin ja miten hallitus- ja oppositionäkökulmat näyttäytyvät puheenvuoro...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Sämpi, Julia
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73762
Description
Summary:Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kansanedustajat puhuvat eduskunnan täysistunnoissa al-Holin pakolaisleirillä elävistä lapsista. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella sitä, miten puheenvuorot suhteutuvat lapsen oikeuksiin ja miten hallitus- ja oppositionäkökulmat näyttäytyvät puheenvuoroissa. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmesta täysistunnosta, joissa käsitellään al-Holin lasten tilannetta. Koska tarkastelun kohteena on poliittinen puhe, on tutkimus poliittisen retoriikan tutkimusta. Aineiston analysoinnissa hyödynnän retoriikan alueelta Stephen Toulminin argumentin analysoinnin viitekehystä. Tutkimus sitoutuu ihmisoikeusperustaisen sosiaalityön perinteeseen. Eduskunnan työ on oikeudellista työtä, joten on perusteltua tarkastella täysistuntopuheita ihmisoikeusperspektiivistä. Koska tutkimuksen keskiössä ovat lapset, on YK:n lapsen oikeuksien sopimus tutkimuksen kannalta keskeinen. Aineiston analysoinnissa käytän apuna lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen sekä ihmisoikeusprofessori Martin Scheininin kannanottoja al-Holilla elävien lasten oikeuksiin liittyen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että puhe al-Holin lapsista on moninaista. Tahtotila auttaa lapsia korostuu, mutta lasten auttamisen mahdollisiksi esteiksi nousee useita tekijöitä. Osa puheesta on lapsen oikeuksien näkökulmasta ongelmallista, mutta osa puheesta näyttäytyy lapsen oikeuksien sopimuksen valossa myönteiseltä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että lapsen oikeuksien toteutumisessa ja niihin suhtautumisessa on Suomessa vielä kehitettävää. Jotta yhteiskuntamme olisi valmis toimimaan lapsen oikeudet ensisijaisesti huomioiden, tulisi tätä varten olla olemassa keinot, resurssit ja lapsen oikeuksia edistävä ilmapiiri.