English monophthong vowels as produced by Finnish and Finland-Swedish ninth-graders

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on suomalaisten ja suomenruotsalaisten yhdeksäsluokkalaisten englannin vokaaliääntäminen, jota tutkittiin akustisen analyysin menetelmin. Ääntäminen on merkittävä kielitaidon osuus. Aiempi tutkimus osoittaa, että ääntämisellä ja erityisesti prosodisilla piirteill...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nyyssönen, Valtteri
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73605
Description
Summary:Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on suomalaisten ja suomenruotsalaisten yhdeksäsluokkalaisten englannin vokaaliääntäminen, jota tutkittiin akustisen analyysin menetelmin. Ääntäminen on merkittävä kielitaidon osuus. Aiempi tutkimus osoittaa, että ääntämisellä ja erityisesti prosodisilla piirteillä on vaikutusta puhujan ymmärrettävyyteen. Vokaaliääntämyksellä on suora vaikutus puhujan vieraan korostuksen vahvuuteen, mutta ainakin englannin kielen ollessa kyseessä se voi myös epäsuorasti vaikuttaa puheen rytmiin ja sujuvuuteen. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus oli tutkia suomalaisten (n=5) ja suomenruotsalaisten (n=4) yhdeksäsluokkalaisten puhuman englannin akustisia ominaisuuksia. Tutkimushenkilöt olivat Keski- Suomesta ja Uudeltamaalta. Toissijaisena tavoitteena oli verrata tutkittavien ääntämistä toisiinsa sekä brittienglannin ja amerikanenglannin viitearvoihin. Tutkimus on näin ollen deskriptiivinen foneettinen tutkimus, jolla on myös rajallisia implikaatiota kieltenopetuksen ja soveltavan kielitieteen näkökulmasta. Tutkimusaineistona oli nauhoitettua yksittäisiä sanoja ja fraaseja lukupuhuntana. Sanoista eristettiin vokaalit, joista mitattiin formanttitaajuudet ja kesto. Tulokset olivat melko samanlaisia molemmilla puhujaryhmillä. Molemmat ryhmät äänsivät etu- ja keskivokaalit hyvin, kun taas takavokaalit erosivat vähän, mutta havaittavasti natiivipuhujien viitearvoista. Kummassakin ryhmässä esiintyi pitkä-lyhyt-vokaaliparien laadullista samankaltaistumista ja puuttuvaa vokaalireduktiota, joskin ilmiöt olivat selkeämpiä suomalaisten ääntämisessä. Kumpikaan tutkimusryhmä ei tuottanut riittävää kestoeroa soinnillista ja soinnitonta konsonanttia edeltävien pitkien vokaalien välille. Lisäksi suomenruotsalaiset äänsivät englannin kielen u-vokaalit etisempänä kuin suomalaiset ja olivat ääntämykseltään roottisempia. Koska tutkimuksen otos oli pieni, tuloksia ei voida pitää yleistettävinä. Tutkimuksen tuloksia voidaan sen sijaan pitää alustavina havaintoina jatkotutkimusta varten. Esimerkiksi suomalaisten ja suomenruotsalaisten puhuman englannin prosodiset erot ovat aihe, jota voisi tutkia, ja josta saattaisi löytyä merkittävämpiä eroavaisuuksia kieliryhmien välillä.