Opiskelija- ja työpaikkaravintoloiden ilmastovaikutukset ja toimenpiteet niiden vähentämiseksi case Semma Oy

Ruoantuotanto aiheuttaa huomattavan määrän, 25–35 %, kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista. Suomessa opiskelija- ja työpaikkaravintoloilla on merkittävä rooli ihmisten päivittäisessä syömisessä ja siksi niillä on myös keskeinen asema ruokajärjestelmän ilmastovaikutusten pienentämisessä. T...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Latva-Hakuni, Elli
Muut tekijät: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Faculty of Sciences, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Department of Biological and Environmental Science, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73602
Kuvaus
Yhteenveto:Ruoantuotanto aiheuttaa huomattavan määrän, 25–35 %, kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista. Suomessa opiskelija- ja työpaikkaravintoloilla on merkittävä rooli ihmisten päivittäisessä syömisessä ja siksi niillä on myös keskeinen asema ruokajärjestelmän ilmastovaikutusten pienentämisessä. Tehokkaiden ilmastotoimien toteuttaminen edellyttää kuitenkin ravintoloiden toiminnasta aiheutuvien ilmastovaikutusten selvittämistä. Tässä työssä määritin Jyväskylän yliopistolla ruokapalveluita tuottavan Semma Oy:n hiilijalanjäljen. Hiilijalanjälki kuvaa tietyn rajattavissa olevan kokonaisuuden, kuten yrityksen, yksilön tai tuotteen, ilmastovaikutusta. Lisäksi laskin erilaisia päästövähennysskenaarioita siitä, millaisilla toimenpiteillä Semman olisi mahdollista vähentää 30 %, 50 % ja 65 % nykyisistä päästöistä. Semman hiilijalanjälki oli yhteensä 2281 CO2- ekvivalenttitonnia. Suurin päästölähde oli ruokahankinnat, joka muodosti 85 % kaikista päästöistä. Toisena oli energia 8 % osuudella hiilijalanjäljestä. Muiden päästölähteiden, eli hankintojen, palveluiden, työmatkaliikenteen, jätteiden sekä veden, vaikutus hiilijalanjälkeen oli pieni. Semman hiilijalanjälkeä olisi mahdollista pienentää 65 %, mikäli ruoka olisi kokonaan kasviperäistä, ruokahävikkiä ei syntyisi ja energia ja liikenne olisivat päästötöntä. Opiskelija- ja työpaikkaravintolat voivat tehdä merkittäviä päästövähennyksiä etenkin ruokahankinnoista, esimerkiksi muokkaamalla ruokalistoja enemmän kasvispainotteisemmiksi. The global food system is responsible for a significant amount, 25-35 %, of all human-induced greenhouse gas emissions. Student and workplace canteens have a good opportunity to promote actions towards a more climate-friendly food sector since these canteens have a big role in the everyday eating of Finnish people. Better knowledge of the climate impact of student and workplace canteens is essential to identify the best practices for the mitigation of greenhouse gas emissions. In this thesis I defined the carbon footprint of Semma university canteens. Carbon footprint describes the climate impact of a certain unit such as product, company, or person. Based on these results I calculated three different emission reduction scenarios. The carbon footprint of Semma was 2281 tonnes of carbon dioxide equivalent. The biggest source of emissions was food procurements that formed 85 % of the carbon footprint. The second biggest source was energy with an 8 % share of the carbon footprint. The rest of the emissions were caused by procurements, services, business travels, and commuting, waste, and water, in that order. If all food is plant-based, no food waste is generated and energy and traffic are emission-free, the emission reduction will be 65 % of the current carbon footprint. The best way for student and workplace canteens to mitigate their climate impact is through food procurements, for example shifting towards a more plant-based menu.