”Kaikkia se jumala leivässä pitääkin ... huoh” kolmen pisteen semanttiset puhefunktiomerkitykset Suomi24-keskustelupalstalla

Tutkimuksessani kuvaan, miten kolmea pistettä käytetään Suomi24-keskustelupalstalla. Lähestyn siis kolmea pistettä internetkielen ilmiönä pragmasemantiikan näkökulmasta, minkä vuoksi teoreettisena taustana käytän semanttisen puhefunktiomerkityksen käsitettä, jolla jäsennän kolmen pisteen käyttömerki...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Niiranen, Tuomo
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73537
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksessani kuvaan, miten kolmea pistettä käytetään Suomi24-keskustelupalstalla. Lähestyn siis kolmea pistettä internetkielen ilmiönä pragmasemantiikan näkökulmasta, minkä vuoksi teoreettisena taustana käytän semanttisen puhefunktiomerkityksen käsitettä, jolla jäsennän kolmen pisteen käyttömerkityksiä. Näin ollen tutkimuskysymyksikseni ovat: 1. Millaisia semanttisia puhefunktiomerkityksiä kolme pistettä saa Suomi24-keskustelufoorumilla? ja 2. Millaiset kielelliset keinot tukevat kolmen pisteen merkitysten tulkintaa? Aineistonani käytän Korp-hakupalvelulla löytämiäni Suomi24-keskustelupalstan kommentteja, joissa esiintyy vähintään kolme pistettä. Näistä osumista valitsin satunnaisesti 200, joista 140 edustivat tutkimaani ilmiötä. Analyysimetodina käytin laadullisen sisällönanalyysin luokittelua ja tyypittelyä eli luokittelin aineisto-osumani semanttisen puhefunktion perusteella kolmeen luokkaan, tarinointiin, naljailuun ja pohdiskeluun, minkä jälkeen kuvaan jokaisen luokan tyypillisiä kielen piirteitä, jotka tukevat kutakin kolmen pisteen semanttista puhefunktiomerkitystä. Tutkimuksessani selvisi, että Suomi24-keskustelupalstalla kolmea pistettä käytetään pääasiallisesti tarinointiin sekä pohdiskelun ja naljailun ilmentämiseen. Tarinoinnille tyypillistä oli kolmen pisteen kasaumat, temporaalinen jäsentely sekä muut narratiivisen tekstityypin piirteet. Pohdiskelussa korostuivat puolestaan epäröintiin viittaavat adverbit ja partikkelit, mentaaliset verbit sekä konditionaaliset ja kysyvät lausemallit. Naljailuun taasen liittyivät voimakkaasti affektiiviset ja ekspressiiviset sanavalinnat, iva sekä suhtautumista ilmaisevat partikkelit. Tutkimukseni tuokin esille näkökulmia kolmen pisteen käytöstä epämuodollisessa ja puhekielisessä internetkielessä, mikä täydentää nykyistä kuvausta kolmen pisteen käytöstä.