| Summary: | Alaselkäkipu on yleinen oire, joka aiheuttaa merkittävää taloudellista haittaa ja sen vuoksi
tehokkaiden hoitomenetelmien kehittäminen on tärkeää. Hyväksymis- ja omistautumisterapia
(HOT) on kognitiivisbehavioraalinen hoitomenetelmä, jonka tulokset kivun hoidossa ovat
lupaavia myös verkkopohjaisena. Tämän pilottitutkimuksen tarkoitus oli arvioida HOTmenetelmän mukaisen verkkohoitomallin vaikutusta kroonisten alaselkäkipuisten kuntoutujien
kipuun, elämäntyytyväisyyteen ja toimintakykyyn. Lisäksi selvitettiin kuntoutujien
tyytyväisyyttä ja kokemusta osallistumisesta verkkohoitomalliin.
Pilottitutkimukseen rekrytoitiin 17 (ikä 31-62vuotta) alaselkäkipuista kuntoutujaa KeskiSuomen sairaanhoitopiirin fysiatrian poliklinikalta. Verkkohoitomalli koostui
ryhmämuotoisesta alku ja lopputapaamisesta, 12 viikon verkko-ohjelmasta ja 12 viikon
omaharjoittelu ajasta. Verkkohoitomallin lisäksi kuntoutujat saivat tavanomaistahoitoa.
Sähköisillä kyselyillä kartoitettiin alaselkä- ja alaraajakipua (VAS-jana), elämäntyytyväisyyttä
(SWLS), toimintakykyä (ODI) ja tyytyväisyyttä kuntoutukseen. Lisäksi kahdelle kuntoutujalle,
joista toinen koki hyötyneensä kuntoutuksesta ja toinen ei, toteutettiin laadullinen
osallistumiskysely tyytyväisyydestä ja kokemuksesta.
Verkkohoitomallin suoritti loppuun 8 kuntoutujaa. Alaselkäkipu oli alkumittauksessa
keskiarvoisesti 66 mm. Kipu oli lisääntynyt intervention jälkeen 11mm ja vähentynyt
seurannassa 16mm, mutta nämä muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (p>0.05).
Alaraajakipu säilyi lähtötasolla (58 mm). Elämäntyytyväisyysindeksi oli alussa 15, eikä
intervention jälkeinen kahden pisteen nousu tai seurannan neljän pisteen lasku olleet
merkitseviä muutoksia (p>0.05). Toiminnan haitta oli alussa vaikea (60 %) eikä siinä
tapahtunut muutoksia. Tutkittavien tyytyväisyys verkko-ohjelmaan kokonaisuutena ja
ryhmätapaamisiin oli kohtalainen (ka 6) ja verkko-ohjelman koettu hyödyllisyys heikko (ka 4).
Kuntoutujat kokivat verkko-ohjelman helppokäyttöiseksi ja sisällön sopivaksi. Kuntoutuksesta
hyötynyt koki oppineensa uusia taitoja verkkohoitomallista. Kehitysehdotuksena nousi esiin
soveltuvien kuntoutujien valinta sekä ehdotus laajemmasta perehdytyksestä sisältöön.
Tässä pilottitutkimuksessa verkkohoitomallilla ei ollut vaikutusta kuntoutujien kipuun,
toimintakykyyn tai elämäntyytyväisyyteen eikä kuntoutujat olleet erityisen tyytyväisiä HOTmenetelmän perustuvaan kuntoutukseen. Verkkohoitomallia tulee kehittää edelleen ja
lisätutkimusta tarvitaan verkkohoitomallin vaikuttavuudesta
|
|---|