| Yhteenveto: | Köngäskierros ja Hyrynsalmi–Puolanka-osuus valtakunnallisesta UKK-retkeilyreitistä ovat Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Hyrynsalmen ja Puolangan kuntien ylläpitämiä retkeilyreittejä. Reitit kulkevat monien arvokkaiden luontokohteiden kautta, mutta suurimmaksi osaksi ne sijaitsevat metsätalouskäytössä olevilla alueilla. Tämän artikkelimuotoisen kulttuuriympäristöntutkimuksen maisterintutkielman aiheena on Vaara-Kainuun ympäristön kulttuuristen aspektien tarkastelu retkeilyreittien ympäristöönsä avaamien näköalojen avulla. Työ koostuu kahdesta artikkelista ja johdantoluvusta. Hahmotan retkeilyreitit kulttuuriperintönä ja reittien ympäristön kulttuuriympäristönä. Kulttuuriympäristö ei tutkimuksessani hahmotu ensisijaisesti fyysisinä ympäristöinä, vaan käsitteellisenä alustana, jonka avulla eri aloja edustavien ympäristökäsitysten keskusteluttaminen keskenään on mahdollista. Aineistoni muodostuu retkeilyreittien fyysisestä ympäristöstä johdetuista autoetnografisista kenttätyöaineistoista, jotka olen koonnut retkeilemällä reitit läpi vuoden 2016 aikana. Tutkimukseni etenemistä on ohjannut empiirinen tapaustutkimus ja teoriaohjaava analyysi, joiden avulla haen vastausta kysymyksiin tutkimieni retkeilyreittien arvosta kulttuuriympäristön kontekstissa. Tarkastelen reittejä fenomenologisessa, heritologisessa ja ympäristöetiikan viitekehyksessä, jotka myös linkittyvät tutkimuksessani toisiinsa. Esitän, että reittien arvo kulttuuriperintönä perustuu niiden tuottamaan kokemuk-seen. Retkeilyreittien ympäristön lisäksi kokemuksen syntymiseen vaikuttavat opitut käsitykset ja kulttuuriset konventiot siitä, millaisia ovat hyvät retkeilykokemukset ja -ympäristöt. Tutkimani reitit näyttäytyvät tässä tarkastelussa haasteellisina: monotoniset mäntytaimikot, hakkuuaukot ja metsäautotiet eivät vastaa turistisen erämaadiskurssin käsitystä luonnosta. Retkeily on visuaalisesti orientoitunutta toimintaa, mutta retkeilyn visuaalisuus on kokonaisvaltaista ja ruumiillista. Retkeily aistimellisena ja kokemuksellisena toimintana tuottaa erityistä kehollista tietoa, joka osallistaa retkeilijän osaksi ympäristöään. Ruumiillinen osallistuminen mahdollistaa osallistumisen retkeilyyn myös toisin: se mahdollistaa ympäristön hahmottamisen ilman konventioiden painolastia. Tämä tekee oikeutta vaarakainuulaisen ympäristön kulttuuriselle hahmottamiselle.
|
|---|