| Yhteenveto: | Tutkielmassa tarkasteltiin julkista keskustelua aktiivimallista sen käyttöönottovuoden 2018 ajalta. Aineistona käytettiin Helsingin Sanomista löytyviä mielipidekirjoituksia ja niistä löytyviä julkisia kannanottoja, eli vaateita. Teoreettisena apuna hyödynnettiin Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot'n oikeuttamisteoriaa ja varsinaisena metodina konteksin mukaan painotettua julkisen oikeuttamisen analyysia.
Tutkielmassa kysyttiin mitä oikeuttamisen maailmoja keskustelu ja aktiivimallia puolustaneiksi sekä vastustaneiksi katsotuissa kirjoituksissa esiintyneet vaateet hyödynsivät sekä mitkä olivat niistä suosituimpia. Lisäksi tutkittiin oikeuttamisen maailmojen ja niihin vetoamisen tapojen sisällöllisiä eroja. Keskustelussa hyödynnettiin eniten teollisuuden ja kansalaisuuden maailmoja, jotka ovat myös aiempien tutkimusten mukaan erilaisissakin konteksteissa suosittuja. Niiden lisäksi myös kodin maailma painottui kun taas muihin oikeutusmaailmoihin vetoaminen jäi vähäiseksi.
Aktiivimallia vastustaneissa vaateissa nähtiin usein toimivien mallien ja yhteiskunnallisen suunnittelun sekä ihmisarvon kunnioituksen ja tasa-arvon toteutumisen edellyttävän toisiaan. Mallin tuoma tuloleikkuri ja sen vaikutukset kirjoittajien arkeen eivät kuitenkaan juuri nousseet esille. Aktiivimallia puolustaneet vaateet olivat sanomaltaan hajanaisempia, mutta niitä yhdisti kodin maailman korostaminen velvollisuuksien ja luonteenlaadun kautta.
Tutkielmassa keskustelu havaittiin aktiivimallin ympärille latautuneesta energiasta huolimatta sovinnaiseksi. Siinä vaikutti olevan kyse paljolti pidemmän ajanjakson kehityskuluista. Eriävine käsityksineenkin niin vastustaneet kuin puolustaneet kirjoitukset jakoivat samat oikeuttamisen maailmat.
|
|---|