| Summary: | Tutkielman tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveysjärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia
poliittiseen päätöksentekoon. Kolmas sektori on teoreettisesti laaja käsite, ja järjestösektorin
laajuuden vuoksi tutkimusaihe on rajattu kategoris-hierarkkisesti ylhäältä alaspäin. Tutkimuksen
otanta järjestöjen poliittisen vaikuttamisen kontekstissa on rajattu kolmannen sektorin alakategoriaan
sosiaali- ja terveysjärjestöihin ja sen alakategoriaan, mitä tässä tutkimuksessa edustavat potilasvammais- ja terveysjärjestöt. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla, ja tutkimusta varten
haastateltiin kaikkiaan kymmenen eri järjestön asiantuntijaa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin
laadullisella sisällönanalyysilla, ja analyysin keskeiset teemat ovat asiantuntijoiden määrittelemä
edustamansa järjestön vaikuttamistoiminta ja vaikuttamisen kohteet, sekä järjestöjen
professionalismi.
Järjestöt tekevät vaikuttamistoimintaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspoliittisiin asioihin, jossa
keskeisiä vaikuttamiskohteita ovat esimerkiksi elintapaohjaus lainsäädännön kautta,
terveydenhuollon palvelut sekä sosiaaliturvajärjestelmä. Taloudelliset resurssit ohjaavat
vaikuttamistoiminnan laajuutta merkittävästi. Järjestöt tekevät paljon yhteistyötä keskenään muiden
järjestöjen kanssa, ja järjestöillä on erilaisia yhteistyöverkostoja. Järjestöt korostavat omaavansa
erityisen asiantuntijaroolin. Järjestöt toivovat kuulemisen kehittämistä siten, että lainsäädäntöön
vaikuttaminen olisi läpinäkyvämpää ja helpompaa, jotta järjestöjen näkökulma edustamaansa ryhmää
asioihin koskevissa lakivalmisteluissa tulisi huomioiduksi paremmin.
Aineiston perusteella järjestöt kokevat kolmannen sektorin professionalismin kontekstissa
ammattimaisen vaikuttamisen välttämättömäksi, jotta järjestön eturyhmää koskevia asioita saadaan
lobattua poliittiseen päätöksentekoon. Professionalismia ohjaa aineiston valossa taloudelliset
resurssit, ja järjestön rahoitus vaikuttaa merkittävästi vaikuttamistoiminnan laajuuteen. Koronakriisin
myötä järjestöjen rahoitus on kriisiytynyt Veikkauksen tulojen romahtamisen myötä. Haastateltavat
kokivat, että Veikkausperustaisen rahoituksen heikentyessä myös järjestöjen resurssit
edunvalvontaan supistuvat. Tällä voi olla vaikutuksia hyvinvointivaltion kehitykseen, sillä järjestöillä
on tutkimusperinteen valossa ollut merkittävä hyvinvointivaltion kehittäjärooli.
|
|---|