| Summary: | Tässä tutkimuksessa tarkastelen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 –hanketta poliittisen hallinnan välineenä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kriittisesti Visio 2030 –hankkeen asiakirjoissa esiintyviä tapoja määritellä yliopistojen toimintaympäristöä, roolia ja tavoitteita. Mielenkiintoni kohdistuu myös näiden määrittelyjen taustalla oleviin arvoihin ja maailmanku-vaan, joihin aineistossa esiintyvät argumentit perustuvat.
Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostaa hallinnan analytiikka ja episteeminen hallinta. Menetelmänä olen käyttänyt diskurssianalyysia. Analysoin aineistossa esiintyviä merkityksenantoja, argumentteja ja väitteitä, joista rakentui aineistoa hallitsevia diskursiivisia merkitysjärjestelmiä.
Tutkimuksen tuloksina havaitsin, että yliopistojen toimintaympäristö esitetään aineistossa pääasiassa globaalina ja talouskeskeisenä. Yliopistojen sivistystehtävä kiinnittyi erityisesti kansallisiin kysymyksiin, kun taas globaalissa ympäristössä toimiminen vaatii kilpailumentaliteetin omaksumista. Esimerkiksi laadun ja kansainvälisyyden käsitteet näyttäytyivät aineistossa yhteisesti hyväksyttyinä ja tavoiteltavina normeina tai ideaaleina, joilla perusteltiin esimerkiksi rahoitusmallin muutoksia.
Visiossa esitetyt koulutuksen ja tutkimuksen kentän määrittelyt liittivät yliopistot vahvasti osaksi OECD-maiden yhtenäistä koulutuspoliittista kenttää. Rahoitusmallin kautta yliopistoja kannustettiin myös edistämään vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa. Vision taustalla vaikuttavien arvojen ja käsitysten näkyväksi tekeminen kriittisen tutkimuksen avulla mahdollistaa moniäänisemmän keskustelun yliopistojen tulevaisuudesta.
|
|---|