| Summary: | Tutkin pro gradu –tutkielmassani Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden työuran vastaavuutta
heidän kompetenssinsa kautta. Samalla selvitän, miten musiikkikasvatuksen opetussuunnitelmat
ovat muuttuneet vuosien aikana. Lisäksi tarkastelen sitä, ovatko valmistuneet kokeneet saaneensa
riittävästi työkaluja koulutukseltaan. Määrittelen ensin musiikinopettajan profession, tehtävän
sekä työnkuvan. Tämän jälkeen määrittelen kompetenssin ja sen alakäsitteet, josta siirryn
opetussuunnitelmien tarkasteluun vuosilta 1982 – 2020.
Tutkimukseni aineisto perustuu Jyväskylän yliopiston teetättämään alumnikyselyyn vuosilta
2018 – 2019, mikä lähetettiin valmistuneille musiikinopettajille. Vastausmäärä oli 203, joista
valikoin 54 tarkempaa analyysia varten. Tarkemmassa tarkastelussa olivat vastaajien,
koulutuksen sisältö, mielipiteet koulutuksen sisällöstä ja heidän nykyinen työpaikkansa. Jaoin
tutkimuksen koulutuksen sisällöt neljään eri kategoriaan: instrumentti-, musiikkitieto-,
musiikinteoria- sekä muihin opintoihin. Lisäksi kategorisoin vastaajien kokemat koulutuksen
hyvät puolet ja parannusehdotukset, ja vertailin tuloksia heidän työpaikkansa kanssa.
Tulokset tuovat esiin uusia näkökulmia ja kysymyksiä musiikinopettajan kompetenssista sekä
valmistuneiden työpaikan valinnan tekijöistä. Tutkimuksesta on nähtävissä myös eri
opetussuunnitelmien vaihtelevuus opetuksen painotuksissa ja sisällöissä. Tuloksien perusteella
voidaan päätellä, että koulutuksen sisältö voi olla yksi vaikuttava tekijä työpaikan valinnassa.
Tuloksissa on nähtävissä myös vastaajien eriäviä mielipiteitä koulutuksen sisällöistä, jotka tuovat
mielenkiintoisia näkökulmia aiheeseen ja tuovat hyvin esiin aiheen jakamat erilaiset mielipiteet.
Lisäksi tutkimus tuo ilmi hyviä viitteitä tulevaisuuden koulutuksen kehittämiseen sekä
täydennyskoulutukseen.
|
|---|