Tunneintervention yhteys muutoksiin työn imussa ja psykologisessa turvallisuudessa

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työn imun ja psykologisen turvallisuuden pysyvyyttä tunneintervention kontekstissa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista työn imua ja psykologista turvallisuutta tunneinterventioon osallistuneet ja ei-osallistuneet teknisen alan vastaajat raportoivat. Lisäksi tutki...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Tilli, Emilia
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73050
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työn imun ja psykologisen turvallisuuden pysyvyyttä tunneintervention kontekstissa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista työn imua ja psykologista turvallisuutta tunneinterventioon osallistuneet ja ei-osallistuneet teknisen alan vastaajat raportoivat. Lisäksi tutkittiin, tapahtuiko vastaajien kokemassa työn imussa ja psykologisessa turvallisuudessa muutosta seurantajakson aikana. Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopiston Tunnetoimijuus organisaation muutoksessa (TUNTO) -hankkeessa kerättyä kyselyaineistoa (N=54). Hankkeessa kehitettiin tunteiden tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen liittyvää tunneinterventiota, johon osallistui Tampereen Tilapalvelut Oy:n henkilöstöä syksyllä 2018. Sähköinen kysely toteutettiin kolmena ajankohtana: ennen, jälkeen ja kuusi kuukautta intervention päättymisen jälkeen. Vastaajista puolet (n=27) osallistui tunneinterventioon. Aineistoa analysoitiin määrällisillä menetelmillä käyttäen Friedmanin testiä ja Mann-Whitneyn U-testiä tunneinterventioon osallistuneiden ja ei-osallistuneiden työn imun ja psykologisen turvallisuuden tarkastelussa. Keskeisinä tuloksina havaittiin, että vastaajat raportoivat korkeaa työn imua ja myös melko korkeaa psykologista turvallisuutta jo ennen interventiota. Työn imussa ei tapahtunut seurantajakson aikana tilastollisesti merkitsevää muutosta. Sekä interventioon osallistuneiden että ei-osallistuneiden arviot työn imusta olivat samanlaisia. Psykologisessa turvallisuudessa havaittiin tilastollisesti merkitsevää muutosta ensimmäisen ja toisen mittauskerran välillä kaikilla vastaajilla. Tulosten mukaan muutos oli sekä vahvistumista että heikentymistä, mutta ei ollut erilaista interventioon osallistuneilla ja ei-osallistuneiden välillä. Tulokset vahvistivat aiempaa tutkimustietoa siitä, että työn imu on ajallisesti melko pysyvä ilmiö. Psykologisen turvallisuuden osalta tulokset loivat uutta tietoa työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta, sillä sitä on tutkittu Suomessa toistaiseksi vielä vähän. Tutkimus antaa viitteitä, että työn imua ja psykologista turvallisuutta on mahdollista tukea tunneintervention avulla.