| Yhteenveto: | Euroopan unionin laajuinen huoli on ollut lapsien ja nuorten oppiminen kouluissa ja oppilaitoksissa osaksi demokraattista yhteiskuntaa. Suomessa lainsäädäntö velvoittaa oppilaitoksia huomioimaan opiskelijan osallistamisen oppilaitoksen asioiden valmisteluun. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammatillisten opiskelijoiden käsityksiä toisen asteen oppilaitosvaikuttamisesta.
Tutkimus tehtiin teemahaastatteluina Koulutuskeskus Salpauksessa, jossa haastateltiin neljäätoista opiskelijaa parihaastatteluina. Haastateltavat oli valittu eri ammatillisilta koulutusaloilta ja kampuksilta Päijät-Hämeen alueella. Haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimuksesta nousi esiin, että oppilaitosvaikuttamisen esteinä pidettiin erityisesti tiedotusta vaikuttamismahdollisuuksista. Opiskelijat eivät pitäneet sitä kovin näkyvänä ja yhdenmukaisena. Toisena asiana aineistosta tuli esiin, että tutkimuskohteena olleessa organisaatiossa opiskelijat eivät tunnistaneet tai olleet tietoisia yhteisistä toimintatavoista, miten opiskelija voisi asioihin päästä vaikuttamaan. Esiin nousi myös opiskelijatoiminnan yleinen tunnistaminen organisaatiossa. Olen nimennyt sen tässä raportissa henkilöstön tietoisuudeksi ja asenteiksi opiskelijavaikuttamisesta.
Opiskelijan innostamiseksi oppilaitosvaikuttamiseen tarvitaan vahva yhteinen toimintakulttuuri, joka on koko organisaation henkilöstön tietoisuudessa ja tapoina toimia opiskelijaa osallistettaessa. Opiskelijoille viestintä pitäisi olla yhdenmukaista erilaisista vaikuttamismahdollisuuksista. Yhteinen toimintatapa isossa koulutusorganisaatiossa antaa opiskelijoille tilan opiskelupäivän aikana harjoittaa vaikuttamista ja päätöksentekoa, sekä sitä kautta oppia ja kiinnostua turvallisessa ympäristössä yhteisten asioiden hoitoon yhteiskunnassa.
|
|---|