Tietojärjestelmän menestykseen vaikuttavat tekijät käyttäjäsidosryhmien kokemukset potilastietojärjestelmästä

Tietojärjestelmät ovat olleet osa elämäämme jo vuosikymmenien ajan. Lähes yhtä kauan on tutkittu ja selvitetty, miksi toinen tietojärjestelmä onnistuu ja toinen taas ei. Tietojärjestelmät ovat mittavia ja hintavia investointeja, joten niiden tutkiminen sekä menestymiseen liittyvä arviointi on perust...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Häkkinen, Satu
Muut tekijät: Informaatioteknologian tiedekunta, Faculty of Information Technology, Informaatioteknologia, Information Technology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72885
Kuvaus
Yhteenveto:Tietojärjestelmät ovat olleet osa elämäämme jo vuosikymmenien ajan. Lähes yhtä kauan on tutkittu ja selvitetty, miksi toinen tietojärjestelmä onnistuu ja toinen taas ei. Tietojärjestelmät ovat mittavia ja hintavia investointeja, joten niiden tutkiminen sekä menestymiseen liittyvä arviointi on perusteltua niille asetettujen hyötyodotusten toteutumisen selvittämiseksi. Tietojärjestelmien menestyksen mittaamisen tueksi on kehitetty useita mittaristoja, joista yksi tunnetuin ja käytetyin on DeLonen ja MacLeanin kehittämä IS success -malli. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten eri terveydenhuollon käyttäjäsidosryhmät kokevat potilastietojärjestelmän oman ammattiroolinsa näkökulmasta. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin hoitajat, lääkärit sekä osastonsihteerit, koska he käyttävät potilastietojärjestelmää työssään päivittäin. Lisäksi he toimivat välillisesti ja/tai välittömästi yhteistyössä potilaan hoidossa oman ammattiroolinsa mukaisesti. Tutkielman viitekehyksenä käytettiin edellä mainittua IS success -mallia, jonka avulla haettiin vastausta kysymyksiin, onko eri käyttäjäsidosryhmien välillä havaittavissa eroavaisuuksia IS success -mallin ulottuvuuksien välillä ja jos on, mitkä menestystekijät eroavat eniten toisistaan eri käyttäjäsidosryhmien kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksena malliin perustuvalla kysymyspatteristolla. Aineiston analysoinnissa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimustuloksissa kävi ilmi, että menestystekijäulottuvuuksien välillä on havaittavissa eroavaisuuksia eri käyttäjäsidosryhmien välillä. Painotuseroavaisuuksia löydettiin etenkin lineaarisessa regressioanalyysissa laatutekijöiden ja ulottuvuuden käyttöaikomus/käyttö välillä. Mediaatioanalyysissä suurin ero ammattiryhmien välillä oli havaittavissa informaation laadun ja kokonaishyötyjen välillä. Tämä oli havaittavissa, kun mediaattoreina toimivat käyttöaikomus/käyttö ja käyttäjätyytyväisyys.